Eroan kokoomuksesta, koska haluan nukkua yöni rauhassa

”Miksi poliitikon paras taito on opetella nukkumaan mahallaan? Jotta selkään isketyt puukot ei pistele.” letkautti kokoomuskonkari, kun osallistuin ensimmäiseen kokoomuksen valtuustoryhmän kokoukseen. Politiikan pelisääntöihin olin toki tutustunut jo aiemmin, kun tein tutkimusta kansanedustajien valtarakenteista. Tuolloin opin, että puolueiden sisällä pitkään valtaa pitäneet päättävät, kenelle päätösvalta seuraavaksi annetaan. Kokoomuksessa se annetaan puolueiden kasvateille, jotka toimivat ensin kisälleinä ”mestareille”.

Järjestelmässä ei olisi mitään vikaa, jos päätösvaltaa käyttäisivät kaikki vaaleilla valitut edustajat. Kuten eduskunnassa, myös Helsingin kaupunginvaltuuston kokoomusryhmässä strategiset päätökset tehdään pienessä piirissä. Tämä porukka ei tarvitse edes tilataksia. Valtakeskittymään kuulumattomat ryhmän jäsenet eivät saa osallistua päätöksentekoon silloin, kun siihen oikeasti olisi mahdollista vaikuttaa. Asiantuntemusta ja osaamista on kokoomusryhmässä paljon, mutta valtaosa tästä pääomasta jää hyödyntämättä.

Päätöksenteossa eivät ole osallisina myöskään kaupunkilaiset. Tieto omaa asuinaluetta, lapsen päiväkotia, koulua, tai läheistä terveysasemaa koskevista muutoksista tavoittaa asukkaat vasta kun asiat on jo valmisteltu niin pitkälle, että niihin ei enää tehdä suuria muutoksia. Kehityksen pitäisi tapahtua yhdessä jo päätösten valmisteluvaiheessa. Nykyään päättäjät eivät tavoita kaupunkilaisia oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Vaikka olen kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, en kuulu puolueen sisäpiiriin. En ole kokoomuksen kasvatti, vaan kotiäidin ja yrittäjäisän kasvatti. Olen eronnut pienen lapsen äiti, opettaja ja yksinyrittäjä, joka on edennyt urallaan suorittamalla korkeakoulututkintoja pätkätöiden ohella. Avustamani kansanedustaja Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta ja perustimme Liike Nyt –eduskuntaryhmän. Tästä syystä kokoomuksen valtuustoryhmä teki ennen kesää päätöksen, että minun on vuoden loppuun mennessä irtisanottava itseni päivätyöstäni Liike Nytin eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Kokoomuslainen tie on ristiriidassa arvojeni kanssa: jättäytyisin työttömäksi ja painaisin valtuustossa sitä nappia, jota käsketään. En väitä, että kokoomuksen arvot ovat huonot. Olen vain pettynyt siihen tapaan, jolla puolue toimii. Mielestäni ryhmäkuri on vastakohta kollektiiviselle viisaudelle. Hyvä elämä kuuluu jokaiselle ja jokaisen pitäisi voida vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Aion jatkaa työtäni eduskuntaryhmän pääsihteerinä, sillä koen tekeväni tärkeää työtä yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Myös kaupunginvaltuustossa on etsittävä tehokkaampia keinoja toimia niiden arvojen ja asioiden toteuttamiseksi, joihin minä uskon, ja joihin minua äänestäneet haluavat vaikuttaa.

Minun on erottava kokoomuksesta, jotta voin jatkaa luottamustehtäväni hoitamista lain määräämällä tavalla. Valtuustoon äänestetyt henkilöt ovat kaupungin luottamushenkilöitä – eivät puolueiden. Kaupunginvaltuutetulla on velvollisuus hoitaa luottamustointaan ja edistää kunnan ja sen asukkaiden toimia. Olen luvannut helsinkiläisille, että olen tämän luottamuksen arvoinen.

Jos jäisin kokoomukseen, en kykenisi täyttämään velvollisuuksiani. En nauti ryhmän luottamusta, eikä ryhmä minun. Keskusteltuani eropäätöksestäni joidenkin valtuustokollegoiden ja useiden minulle äänensä antaneiden kaupunkilaisten kanssa, olen kiitollinen, että niin moni tukee päätöstäni. Uskon, että voimme puolueiden sisäisten valtakamppailujen sijaan tehdä yhdessä töitä terveemmän demokratian puolesta. Nuorten päättäjien ei pitäisi aikuisina joutua miettimään miten päin nukkua.

Blogi on julkaistu Iltalehden blogit-palstalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *