Ajaako reformi joka kolmannen amiksen sossuun?

Puolet peruskoulun jälkeistä tutkintoa opiskelevista nuorista on amiksia, eli opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa. Amiksesta valmistutaan ammattiin, toisin kuin lukioista. Amikset voivat siis saada koulutustaan vastaavan työpaikan heti valmistuttuaan. He ovat myös oikeutettuja työttömyyskorvaukseen heti opintojensa jälkeen.

Nykyisistä kaksikymppisistä jokaisen olisi oltava töissä reilun kymmenen vuoden kuluttua, jotta verotulot kattaisivat nykysysteemin mukaiset eläkkeet suurelle ikäluokalle. Todellisuudessa kuitenkin yhä useampi nuori on vaarassa syrjäytyä, eikä työtä ole tarpeeksi saatavilla.

Kelan tiedoista selviää, että noin joka viides nuori on nostanut toimeentulotukea viime vuonna. Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimekäden turva tilanteissa, joissa taloudellinen hyvinvointi ei työtulon, opintotuen tai minkään muun sosiaalietuuden jälkeen ole riittävä. Toimeentulotuen hakeminen ennustaa syrjäytymistä. Huonon toimeentulon lisäksi syrjäytymisen riskiä lisää yksinäisyys. Amisbarometri 2018 -tutkimukseen osallistuneista nuorista 34 prosenttia kokee usein olevansa yksinäinen:

”Huonointa [opinnoissani on] varmaankin ryhmän ulkopuolelle jääminen ja yksinäisyys.”

Yksinäisyys altistaa myös päihteiden liialliselle käytölle. Uskon, että huumeiden käyttö syrjäyttää nuoria koulutuksesta ja työelämästä useammin, kuin mitä tutkimuksista vielä nähdään. Amisbarometri osoittaa, että liki 20 prosentilla nuoremmista ammatillisista opiskelijoista päihteillä on suuri vaikutus elämään.

Tilastokeskus on tutkinut ammatillisen koulun keskeyttäneiden määrää, joka oli vielä vuosina 2015-2016 vähenemässä neljättä vuotta peräkkäin. Välissä on tapahtunut ammatillisen koulutuksen uudistus ja niitä edeltäneet koulutusleikkaukset. Ennustan, että kahden vuoden kuluttua saatavissa tilastoissa koulupudokkaiden määrä on kääntynyt kasvuun. On selvää, että valtion budjetissa ei ole tarpeeksi varoja tukea kunnollista koulutusta.

Keskustelin viikko sitten Finnbuild-messuilla viideltä eri paikkakunnalta kotoisin olevan ammatillisen opettajan kanssa koulutuksen nykytilasta. Ilahduttavaa, että moni opettaja vieraili alansa messuilla vapaa-aikanaan. Sitä amisten opettajilla on nykyään enemmän kuin silloin, kun itse tein opettajan työtä. Vastikäisen amisreformin näkyvin idea on se, että oppimista siirretään työpaikoille ja opiskelua joustavoitetaan mm. vähentämällä lähiopetuksen määrää. Työssä oppimisen nivominen yhteen opiskelun kanssa on hyvä päämäärä. Kannatan myös opiskelijan vapautta valita itse milloin ja miten opiskella. Toteutus on silti kääntynyt hyvää tarkoitustaan vastaan.

Opettajat olivat sitä mieltä, että vähentynyt lähiopetus on monella tavalla huono asia. Opiskelijoista kolmen arvioidaan ottavan vastuuta omasta oppimisestaan ”etäpäivinä”. Kaksi keskisuomalaista opettajaa vakuuttelivat, että jos luokassa on 18 opiskelijaa, heistä 15 tarvitsee sellaista kädestä pitäen -ohjausta, jota opettajalla ei enää ole aikaa antaa.

Amikset ovat aivan liian nuoria ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. ”Etäpäivinä koulussa on muutama hassu opiskelija, mutta kaupungilla niistä hengaa suurin osa” – ammatillinen opettaja Hämeenlinnasta.

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset lisäävät nuorten syrjäytymisen riskiä. Uudistuksessa ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota siihen, että tutkintoa opiskeleva nuori kaipaa ryhmäyttämistä ja opettajan ohjausta oppimisessa ja elämänhallintataidoissa. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan jo pienten peruskoululaisten edellytetään osaavan ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Osaamisen reflektointi ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen kasvattaa työelämässä tarvittavia omatoimisuuden taitoja, mutta kolikon kääntöpuolena saattaa vanhemmilla opiskelijoilla olla tunne turvaverkon puuttumisesta.

Opettajien palautteen mukaan myös työssä oppimisen paikkoja on hankala löytää, eikä näiden yritysten työntekijöillä ole aikaa opettaa nuoria. Osa amiksista jää ilman työpaikkaa ja osa jättää työjakson kesken, sillä tarjolla on vain sellaista ”hanttihommaa”, joka ei opeta tekijälleen tarkoituksenmukaisia taitoja. Mitä pienemmän kaupungin opettajaa haastatteli, sitä vähemmän opiskelijoilla nähtiin olevan mahdollisuuksia saada työssäoppimisen paikkoja.

”Samaan aikaan kun hallitus tekee sellaista politiikkaa, että ajetaan paikallisia yrityksiä ahtaalle, käsketään nuoret pois kouluista näille paikallisille työpaikoille” – ammatillinen opettaja Riihimäeltä.

Yritysten pitäisi saada valtiolta porkkana oppilaitosyhteistyöhön – verohelpotus per työssä oppiva ammatillinen opiskelija motivoisi varmasti avaamaan ovet opiskelijoille. Lisäksi opettajien määrää on lisättävä siten, että opettajat ehtivät mukaan työpaikoille ohjaamaan, verkostoitumaan ja tuoreuttamaan omia työelämätaitojaan. Opettajien läsnäolosta hyötyisivät myös yritykset. Ammatillisen koulutuksen laatu paranee ainoastaan opettajavetoisesti.

Kansanedustaja Pilvi Torsti kysyi Iltalehden blogissaan onko opetusministeri valmis järjestämään ammatillisen koulutuksen ratkaisuja etsivän kriisikokouksen. Eilen kansanedustaja Hjallis Harkimo ehdotti, että nuorille tulisi pedata suora polku toisen asteen koulutuksesta joko ammatilliseen korkeakouluun tai yliopistoon. Päättäjät ovat yhtä huolissaan nuorten koulutuksesta, kuin me ammatilliset opettajatkin.

Ammatillinen koulutus on arvokasta sekä toisella että kolmannella asteella. Tämä arvostuksen täytyy alkaa näkyä nykyistä paremmin. Opettajakunnalle on saatava enemmän resursseja tarjota lähiopetusta, ryhmäyttää opiskelijoita ja olla mukana työpaikoilla. Koulussa ja työharjoittelussa opittavien taitojen lisäksi nuorten on tärkeää voida luoda verkostoja ja tuntea kuuluvansa osaksi porukkaa. Vertaistuki ja sosiaalinen ympäristö vaikuttaa onnellisuuteen ja uskoon hyvästä tulevaisuudesta. Luottamus työllistymistä kohtaan vähentää myös amis-opintonsa keskeyttävien määrää (Amisbarometri2018).

Syrjäytyminen on paitsi kansantaloudellinen, ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Mikään ei saa olla päättäjille tärkeämpää, kuin pedata lapsille ja nuorille hyvä tulevaisuus.

Julkaistu Iltalehden ja Uusi Suomen blogipalstalla 19.10.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *