Päätöksentekoalue – tavallisilta ihmisiltä pääsy kielletty

Demokratian tila on huolestuttava. Suomalainen kokee osallistuvansa poliittiseen päätöksentekoon parhaiten kaupassa valitsemalla tuotteita ostoskärryyn. Suomalaisista 42 prosenttia vaikuttaa politiikkaan etupäässä omien kulutustottumustensa kautta, selviää edellisten eduskuntavaalien jälkeen tehdystä Kansalaisosallistuminen Suomessa -tutkimuksesta.

Median mielestä demokratia on tylsää. Julkkikset kiinnostavat enemmän kuin kansanvalta. Eilisestä Liike Nytin eduskuntavaaliehdokkaiden julkistuksesta uutisoidaan valtamediassa, että Liike Nyt ei ole kerännyt julkkiksia listoilleen. Rannikkoseutu-lehden pääkirjoituksen otsikko oli tänään Liike nyt ehdokaslistan julkistus oli lässähdys. Perusteluna on se, että Hjallis Harkimo on listan ainoa julkisuudesta tunnettu henkilö.

Politiikan uutisointi ruokkii sitä harhaluuloa, että julkisuus pätevöittää ihmisen poliittiseen päätöksentekoon. On tutkittu, että politiikasta kiinnostumaton ihminen äänestää mielellään julkkisehdokasta. Tämä ei ole terveen kansanvallan kannalta järkevää. Mielestäni eilisen isoin uutinen oli se, että Liike Nyt pyrkii saamaan eduskuntaan meitä tavallisia ihmisiä. Tavisten potentiaalista päättäjäpaikoille otsikoi vain osa mediasta, kuten Hufvudstadsbladet: Liike Nyt satsar på att köra fram ”vanliga människor”.

Käytännössä eduskuntavaaleissa äänestäminen on ainoa kansandemokratian keino. Äänestysaktiivisuus ja luottamus eduskuntaa kohtaan on huonontunut entisestään. Demokratia ei toimi, jos vain pieni osa kansasta äänestää. Silloin vaaleilla valitut kansanedustajat ajavat liian pienen joukon etuja. Toinen lain tuntema kansalaisdemokratian keino ovat kansanäänestykset. Neuvoa antavia kansanäänestyksiä on järjestetty Suomessa vain kaksi: 30-luvulla kieltolaista ja 90-luvulla EU:sta. Suomalaisten mielestä kirkko on lainsäädäntövaltaa käyttävää eduskuntaa luotettavampi. Tämä kuvaa ihmisten uskoa kansanvaltaan.

Erilaiset adressit ja kansalaisaloitteet ovat nykydemokratiassa paras muoto, jolla me tavalliset ihmiset voimme vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon vaalien välillä. Nyt vaalikauden pian päättyessä meitä taviksia kuitenkin taas närästää, sillä allekirjoitetut aloitteet ovat menneet hukkaan.  On huonoa demokratiaa, että kansalaisaloitteet eivät säily seuraavaan vaalikauteen, vaan ne raukeavat seuraavan viiden kuukauden sisällä. Eduskunta ei ehdi käsittelemään nyt jonossa olevia aloitteita, sillä kansanedustajat elävät jo tulevia eduskuntavaaleja ja lainsäädäntötyö hoidetaan siinä sivussa.

Vain 10 prosenttia ihmisistä on osallistunut jonkin poliittisen puolueen toimintaan vaaleja edeltäneen neljän vuoden aikana. Vaikka suurin osa ihmisistä ei enää usko puoluepolitiikkaan, suhteellisen vaalitavan ansiosta Suomessa äänestetään aina etupäässä jotain puoluetta. Puolueethan eivät kerro hallitusohjelmaansa etukäteen, vaan äänestäjät ostavat sian säkissä. Tietylle ehdokkaalle annettu ääni ei takaa tämän pääsyä eduskuntaan, vaan ääni saattaa nostaa päättäjäpaikalle aivan erilaisia asioita edustavan puoluetoverin.

Eduskunnassa käytävä täysistuntoteatteri, suljetut valiokuntakäsittelyt tai puolueiden ryhmäkokoukset eivät osallista ihmisiä, jotka ovat muilla elämän osa-alueilla jo tottuneet hakemaan ja saamaan tietoa reaaliaikaisesti digimuodossa. Nykypolitiikkaa tehdään 100 vuotta vanhalla tavalla. Puolueet on perustettu aikana, jolloin ihmisiä ei tavoitettu vielä edes TV:n kautta, vaan oli järjestäydyttävä jalkatyöhön. Uskallan väittää, että poliittinen päätöksenteko on yhteiskunnassamme ainoa osa-alue, josta ei vielä ole saatavilla faktoihin pohjautuvaa tietoa, sillä sitä ei kukaan tuota tai jaa. Uutisointi ja puolueiden edustajien jakama tieto on hatarapohjaista ja aatteellisesti värittynyttä. Virkamiehet eivät kommentoi käsillä olevia päätösasioita, eivätkä niiden nopeasti muuttuvaa tilaa monesti ymmärrä edes päättäjät itse.

Kansandemokratialla on silti toivoa. Ihmisten palo ja halu vaikuttaa ei ole sammunut. Vaikka puolueet eivät kiinnosta, 27 prosenttia suomalaisista on osallistunut jonkun järjestön toimintaan ja tuplamäärä voisi ajatella osallistuvansa. Tulevaisuutta ei rakenneta pienen eliitin voimin, vaan yhteiseen hyvää tähtäävillä päätöksillä.

On kunnia olla ehdolla eduskuntaan Liike Nytin eri alojen ammattilaisista koostuvassa tavisseurassa. Me tavalliset suomalaiset ihmiset olemme koulutettuja työtä pelkäämättömiä ihmisiä, joista monella on paremmat valmiudet edustaa kansaa kuin julkisuudessa pelkän julkisuuden takia viihtyvillä henkilöillä. Tavalliset ihmiset ovat pätevimpiä päättämään tavallisten ihmisten asioista.

Liike Nyt on puolueisiin sitoutumaton kansanliike, jonka vaikuttajaverkostossa on nyt noin 12 000 suomalaista. Paikalliset some-ryhmät keräävät jatkuvasti uusia jäseniä. Liikkeen tarkoitus on uudistaa poliittista päätöksentekoa niin, että meitä jokaista koskevista asioista päätetään yhdessä ja päätökset pohjautuvat tutkittuun tietoon. Liike Nytin on perustanut seitsemän ihmistä, joista osa on julkkiksia ja osa taviksia.

Julkaistu Iltalehden ja Uusi Suomen blogeissa 8.1.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *