Helsingin kaupunginvaltuuston tämänviikkoinen kokous muistutti eduskunnan täysistunnon Sote-debattia. Monituntisen käsittelyn jälkeen äänestimme kuitenkin vain siitä, mitä mieltä kaupunki on hallituksen esityksestä valinnanvapauslaiksi.
Valinnanvapaus on yksi komponentti jo kymmenennen tuotantovuoden yli venyvää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Koko uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja hillitä niistä aiheutuvien kustannusten kasvua.
Lain parlamentaarisessa käsittelyssä ei Helsingin lausunnolla juurikaan ole merkitystä. Näin ainakin toivon, sillä kaupunginhallituksen hyväksymä kannanotto jäi Kokoomuksen vastustuksesta huolimatta varsin negatiiviseksi. Ihmettelen tätä periaatteellista linjaa kahdesta syystä.
Ensinnäkin, toisin kuin Helsingin kannanotossa nyt todetaan, hallituksen esitys valinnanvapaudesta on hyvä etenkin pääkaupunkiseudun asukkaiden hoitoon pääsyn kannalta. Kaikissa tulevissa maakunnissa tilanne ei välttämättä olisi sama. Muun muassa Lääkäriliitto puoltaa hallituksen esitystä.
Nyt sote maksaa yhteiskunnalle sietämättömän paljon. Jonot ovat pitkät ja kiireiseen hoitoon ei tavallinen veronmaksaja tahdo päästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon nousevat kustannukset uhkaavat kansantalouden kestävyyttä rakenteellisesta uudistuksesta huolimatta. Palveluja käyttävien eläkeläisten määrä kasvaa. Erilaisten sosiaalipalveluiden tarve on suuri, sillä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen hallintaan on lisättävä resursseja etenkin Helsingissä. Siten ehkäistään monia lääkärissä asti hoidatettavien ongelmien kehittymistä.
Toiseksi, paras keino ylläpitää laadukasta julkista järjestelmää on antaa yhtiöiden ja yksityisten yritysten osallistua palvelujen tuottamiseen. Suomessa on liki 18 000 mikrokokoista sote-alan yritystä, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Kaikkiaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa 18 661 suomalaista yritystä, joista suuria yrityksiä on vain 27. Suuri osa yrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK sekä Suomen yrittäjät ovat antaneet Helsinkiä positiivisemman kannanoton lakiesityksestä.
Markkinaehtoinen kilpailu parantaa palveluiden laatua ja pienentää kustannuksia. Yksityisten yritysten hyvä verotettava tulo on kestävin tapa rahoittaa tulevaisuuden kasvavat sote-tarpeet.
Ainoa tapa, millä yritykset tekevät verotettavaa tuloa on se, että niillä on asiakkaita. Ei pidä unohtaa, että juuri suomalaiset yksityiset mikro- ja PK-yrittäjät maksavat suurimman osan julkisen sosiaaliturvan ja terveydenhoidon kustannuksista verojen muodossa. Millä logiikalla he eivät saisi enenevässä määrin niitä palveluja myös tarjota?
Helsingin lausunto olisi parempi, jos muistettaisi, että valinnanvapaus tarkoittaa ensisijaisesti asiakkaan vapautta valita hoitaja. Ei hoitajan vapautta valita asiakas.
Sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapauslaki ei ole täydellinen. Tärkeintä on silti se, että ihminen saa sellaista hoitoa kuin tarvitsee ja silloin kuin sitä tarvitsee. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin olisi oltava jokaisen sote-asiakkaan saatavilla, jotta hoitoa tarvitsevalle voidaan valita paras vaihtoehto julkisen tai yksityisen terveyskeskuksen välillä. Ei pidä unohtaa, että myös yksityiset tanssisivat kuitenkin julkisesti soivan pillin tahdissa. Uudistuksen myötä julkisin varoin rahoitettavaan hoitoon pääsisi jokainen. Ei ainoastaan varakkaat, tai ne, jotka huutavat kovimmin.
Julkaistu IL blogipalstalla 16.12.2017