Peruskoulun yläluokkalaisista lähes 10 000 lasta ja nuorta kokee kouluissa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa useammin kuin kerran viikossa. Joka polvessa kerrotaan kokemuksia koulukiusaamisesta. Monen masennuksesta tai ihmissuhdeongelmista kärsivän nuoruudessa on ollut läsnä yksinäisyys, syrjäytymisen tunne, pelko ja ahdistus. Tähän ei suomalaisilla ole varaa.
On totta, että lapset ja nuoret aina vähän kiusaavat ja tönivät. Sitä ei voi lopettaa. Kouluissa tapahtuu kuitenkin jatkuvasti sellaista kiusaamiseksi kutsuttua pahaa, joka olisi aikuisen aikuiselle tekemänä rangaistavaa väkivallan tekoa. Alle 15-vuotiaat eivät päädy vankilaan ja hyvä niin. Koulukiusaamistapauksiin erikoistuneet nuorisolääkärit ovat sitä mieltä, että paras keino lopettaa kouluväkivalta on sen tehokas ennaltaehkäisy. Tätä koulujärjestelmä ei systemaattisesti tee. Ihmettelen miksi, sillä nuoruuden koulukiusaaminen on todistetusti yhteydessä aikuisuuden mielenterveyshäiriöihin ja alkoholismiin. Viime vuonna mielenterveys- ja päihdeongelmien kokonaiskulut olivat noin 6 miljardia euroa, mikä on yhtä paljon kuin valtionhallinnon alijäämä bruttokansantuotteesta.
Vakavan koulukiusaamisen ennaltaehkäisy on paitsi yksittäisten lasten ja nuorten, myös kansanterveyden ja -talouden kannalta merkittävää. Nykyisellään tämä tärkeä tehtävä on kouluterveydenhoidon vastuulla. Systeemi ei ole onnistunut, sillä nuoret ovat sitä mieltä, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Useat vanhemmat ovat kokeneet, että koulu ei puutu kiusaamiseen. Tunnen opettajakollegoita, jotka puuttuvat akuutteihin tilanteisiin, mutta jatkuviin ongelmatapauksiin jumiudutaan: ”vanhempia ei enää kunnioiteta ja opettajilla ei enää ole valtuuksia tehdä mitään”.
Kouluja ei saa jättää yksin. Turvallisen oppimisympäristön takaaminen on kuntien ja opetuksen järjestäjän lakisääteinen tehtävä. Kuntien olisi jo korkea aika nimetä ja valtuuttaa kouluväkivaltaa ehkäisevät toimijat. Perheiden, koulujen ja poliisin avuksi on valjastettava kolmannen sektorin järjestöt ja yhdistykset, joilla on asiantuntemusta, keinoja ratkaista ongelmat, sekä aikaa olla läsnä nuorten kouluarjessa. Nyt on toimittava, sillä tulevaisuuden kouluissa ei ole varaa kiusata.
Poliisi, päättäjät, sosiaali-, terveys- ja opetusalan asiantuntijat puuttuivat yhdessä koulukiusaamiseen aprillipäivänä 1.4.2017 Helsingin Narinkkatorilla juontamassani Kiusaaminen ei ole vitsi -tapahtumassa. Livemusiikkia asian vastapainoksi soitti mahtava poliisibändi Mansikkakesä. Mukanani järjestelyissä olivat Aseman Lapset ry ja Innokampus.
Tapahtuma oli osa #kiusaamineneiolevitsi -kampanjaa, jonka tukijoina ovat koomikot Ulla Virtanen, Sami Hedberg, Ali Jahangiri, Janne Kataja; julkkisjuontajat Petra Piipari ja Janika Nieminen; tj Jethro Rostedt, Sedu Koskinen; artistit Brädi, Jontte Valosaari, Tumppi Varonen, Ilari Hämäläinen, Lenni-Kalle Taipale ja Janna Hurmerinta. Kampanjan tavoite on koota yhteen sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin toimijat ja puuttua kiusaamiseen käytännön toimilla kaikissa Helsingin kouluissa. Kampanja alkoi käytännön toimintaan kannustavana vastauksena tasavallan presidentin kiusaamisen vastaiseen #kannustusryhmä -haasteeseen.
Lisätty 29.03.2017