Helsingin Sanomat ja Iltasanomat avasivat vaalikoneensa. Tässä oikotie oikeisiin vastauksiin!
Vaalikoneiden kysymykset ovat melko kärjistettyjä, kuten aina. Voi olla haastavaa valita sitä omaa ajatusmaailmaa parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vinkki: tsekkaa ainakin kuuden ensimmäisen parhaiten sopivan ehdokkaan vastaukset. Saatat yllättyä. Jos perusteluja ei ole, ohita ehdokas.
Käy koittamassa vaalikoneita! Jos et ehdi tai jaksa, lue tästä vastaukseni eri teemoihin:
1. Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.
Täysin samaa mieltä
Venäjän hyökkäyssota on tärkeä lopettaa mahdollisimman pian ja rajata se mahdollisimman pienelle alueelle. Muussa tapauksessa kriisi laajenee, kasvaa ja pitkittyy. Ukrainan tukeminen on paitsi humanitaarinen välttämättömyys, myös Suomen Nato-asemaa ja vastavuoroista maanpuolustustahtoa osoittava asia. Länsi on Venäjää vastaan yhdessä.
2. Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.
Täysin samaa mieltä
Nato on Suomen turva Venäjää vastaan. On meidän etujemme mukaista olla vahvasti Nato-maa. Suomelle kahden prosentin tavoite bruttokansantuotteesta ei ole ongelma. Suomen puolustusmenot ovat nykyisellään jo 1,96% BKT:sta. Kriisinhallinnan ja rajavartioston menot mukaanlaskien kahden prosentin osuus jopa ylittyy.
3. Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Jokseenkin samaa mieltä
Oppimiseen ja koulutukseen panostaminen on sijoitus. Sivistys on Suomen kansallinen kilpailuetu. Oikeilla työllisyystoimilla satsaukset koulutukseen eivät korota veroja eivätkä karsi palvelujen tasoa. Opetuksen ryhmäkokoja on tarpeen pienentää sekä lisätä koulunkäyntiavustajien määrää.
4. Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.
Jokseenkin samaa mieltä
Huumeiden käyttäjät ja käytön lieveilmiöt, kuten esille jääneet ruiskut, on saatava hallitusti pois julkisista tiloista. Suomen päihdepolitiikka lahaa jäljessä nykyisiin haasteisiin nähden. Euroopan huumevirasto suosittelee esimerkiksi käyttöhuoneita osana ennaltaehkäisevää huumetyötä. Käyttöhuoneissa huumeiden käyttäjät saavat terveysneuvontaa ja mahdollisuuden päästä hoitoon.
5. Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Jokseenkin eri mieltä
Terveydestä ei tingitä ja on selvä, että palveluja pitää parantaa. Sotepe-uudistus vähentää terveyspalvelujen budjettia rankimmin juuri Helsingissä. Nykyisellään hoitoon on hankala päästä ja kiireellisen sairaanhoidon jonot ovat kasvaneet. Ei ole oikein, että uudistuksen myötä helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla rahoitetaan muun Suomen terveyspalveluja. Kuitenkaan sote-menojen ei tule korottaa veroprosenttia tai lisätä valtion velkaa. Palvelujen laatu ja saatavuus paranee, jos suurempi osa sote-palveluista annetaan yksityisten tuotettavaksi. Tämä tulee veronmaksajille julkisesti tuotettua sote-palvelua edullisemmaksi sekä lisää suomalaista työtä ja verokertymää. Sote- ja pelastuspalveluissa on mahdollisuus säästää organisoimalla niitä uudelleen.
6. Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.
Jokseenkin samaa mieltä
Alle 15-vuotiaat eivät päädy vankilaan ja hyvä niin. Rikoksia tekevät ja päihteitä käyttävät nuoret oirelevat. On selvä, että sosiaalipuolella on kehitettävää, jotta palveluverkko on monitahoinen ja ulottuva. Lainvastaiset teot on siirrettävä poliisin ja sosiaaliviranomaisten lisäksi vanhempien, opettajien, rehtorin sekä koulukuraattorin ja -psykologin yhteiseen käsittelyyn. Paras keino lopettaa väkivalta on ennaltaehkäisy. Se tapahtuu turvallisten aikuisten läsnäololla ja pitämällä koulujen opetuksen ryhmäkoot pieninä. Kouluissa on opetettava vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisten suhteiden hoitamista, tuettava ryhmäytymistä sekä luotava lapsia ja nuoria kuunteleva kulttuuri. Lastensuojelussa, kuin poliisissakin, on resurssipula ja lisää työntekijöitä ja täydennyskoulutusta kaivataan.
7. Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Täysin samaa mieltä
Lyhyempi ansiosidonnaisaika nopeuttaa työllistymistä. Työllisyyden lisääminen ei onnistu ilman työn kannustimia ja vastikkeellista sosiaaliturvaa. Työllisyysastetta on nostettava, jotta voimme huolehtia apua tarvitsevista ja pitää Suomen hyvinvointiyhteiskuntana. Valtion velkaa on pienennettävä rajusti. Kokonaisuudessa työttömyysetuuksia maksetaan nyt liikaa. Niitä on karsittava. Osa ihmisistä taas saa aivan riittämätöntä työttömyysetuutta. Esimerkiksi on lapsiperheitä, jotka elävät köyhyydessä. Tämä on korjattava. Yrittäjänä työllistyvät putoavat pois yhteiskunnan turvaverkosta ja moni pieni yrittäjä elää köyhyysrajan alapuolella. Se ei ole oikein, sillä hyvinvoivat yrittäjät luovat lisää työtä.
8. Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.
Jokseenkin samaa mieltä
Suomessa on tarve ulkomaiselle työvoimalle ja kansainväliselle erityisosaamiselle. Kannatan työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja työlupaprosessien sujuvoittamista, samoin työn ja opintojen perässä Suomeen muuttavien varhaiskasvatus- ja koulutuspolkujen parantamista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportin mukaan suomalainen työvoima supistuu vuoteen 2030 mennessä ja etenkin palvelualoille tarvitaan lisää työntekijöitä.
9. Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.
Jokseenkin samaa mieltä
Tulevaisuus on lasten. Emme voi antaa jokaiselle suomalaiselle syntymälahjaksi kohtuutonta velkaa. Valtion velka on jokaista Suomalaista kohden nyt 25 000 euroa. Se on yhteensä niin paljon, että ainoastaan velan korkokustannusten maksaminen tulee leikkaamaan palveluja tulevaisuudessa. Se, joka hyväksyy valtion velan kasvun, hyväksyy hyvinvointiyhteiskunnan hajoamisen ja elintason laskun. Verojen korotukset eivät ole oikea tie, vaan investoinnit työhön, yrittäjyyteen, koulutukseen ja tutkimukseen.
10. Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.
Jokseenkin samaa mieltä
Työn ja yrittämisen verotusta on ehdottomasti alennettava, mutta se ei tarkoita palveluista karsimista. Työnantajan ei tarvitse korottaa palkkoja, mutta työntekijät saavat lisää nettotuloja. Näin ostovoima paranee, veropohja laajenee ja työllisyys kasvaa. Yrittäjien mahdollisuudet työllistää muita paranevat, kun etenkin pienten yrittäjien kasvulle luodaan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi verotuksen helpottamisen ja paikallisen sopimisen keinoin. Talous on kestävää, kun on markkinaehtoista kilpailua. Haittoja, kuten päihteitä ja päästöjä, voidaan verottaa kovemmin.
11. Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.
Jokseenkin eri mieltä
Valtion on tukenut ihmisiä ja yrityksiä energian hintojen nousun takia. Eniten korkeista hinnoista kärsiviä tuleekin tukea, mutta tuki ei voi olla massoille jaettava entistä korkeampi avustus. Jos inflaatio kiihtyy ja korot nousevat, taantuu yritystoiminta, vienti ja työllisyyden kasvu koko Euroopassa. Energian hinnan vaihteluihin on varauduttava myös tulevaisuudessa. Tehokkainta on pyrkiä loiventamaan ihmisille aiheutuvia vihreän siirtymän menoja siten, että arvioidaan uudelleen hiilineutraliustavoitteisiin sisällytettyjen keinojen aiheuttamia kustannuksia. Esimerkiksi ydinenergia on ekologista, edullista ja se tulee olemaan oleellinen osa tulevaisuuden energialähteitä.
12. Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Jokseenkin eri mieltä
Metsät kuuluvat suomalaiseen sielunmaisemaan sekä ovat tärkeä luonnonvara ja työllisyyden lähde. Suomessa metsänhoito on vastuullista. Hakkuiden tapa ja määrä polje uusiutuvaa metsäpinta-alaa. Kasvavat metsät sitovat hiiltä, eli toimivat hiilinieluina. Vanhat metsät ovat hiilivarastoja, mutta eivät merkittäviä hiilinieluja. On tärkeää käyttää ja hoitaa metsiä niin, että kasvavaa puustoa on ja metsät uusiutuvat. Suomessa on 2,3 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, eli peltoja, joiden käyttöä hiilinieluina voidaan lisätä entisestään.
13. Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.
Jokseenkin eri mieltä
Hiilineutraliustavoite on kunnianhimoinen, eikä sitä pidä muuttaa. Jos tavoitetta ei aseta, ei sitä ole mahdollista myöskään saavuttaa. En kuitenkaan pidä pahana, jos tavoite ei täysin toteudu johtuen esimerkiksi energian saantiin vaikuttavasta maailmantilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodasta. Hiilineutraliustavoitteen toteutumiseksi on tehostettava toimia, kuten päästöttömän autoilun olosuhteiden parantaminen ja peltojen muuttaminen hiilinieluiksi. Tavoite edellyttää paljon toimia energiasektorilta, joten verohelpotusten keinoin tuettavaa painopistettä on siirrettävä energiantuotannosta kohti uuden energiateknologian investointitukiin.
14. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.
Jokseenkin eri mieltä
Helsinki ei ole niin kuormittunut liikenteestä, että ruuhkamaksuilla saataisi aikaan hyötyä. Maksut päinvastoin kurittaisivat ihmisiä. Se olisi uusi menoerä työssäkyville. Monen elinkeino riippuu autoilusta monella tavalla, oli työ tai toimiala mikä tahansa. Parempi ratkaisu ruuhkien karsimiseksi on rakentaa keskustatunneli ja ohjata raskaampi autoliikenne maan alle. Oma auto on esimerkiksi lasten ja tavaran kuljetukseen ainoa ja edullisin vaihtoehto liikkua, etenkin muualla kuin keskustassa asuville kaupunkilaisille ja yrittäjille. Tulevaisuuden autoilu on ekologista ja äänetöntä.
15. Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.
Ei samaa eikä eri mieltä
En tue eläinten kasvattamista häkkiolosuhteissa. Toisaalta Suomessa turkiseläimillä on moneen muuhun maahan verraten hyvät olosuhteet ja häkkikokoja säädellään lailla. Toimialaa myös valvotaan. Turkistarhaus työllistää suomalaisia vajaan tuhannen täysipäiväisen työvuoden verran ja noin 90% tuotetuista turkiksista menee vientiin.
16. Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia
Täysin eri mieltä
Työn ja yrittämisen verotusta on ehdottomasti alennettava, jotta voidaan huolehtia apua tarvitsevista. Se ei tarkoita palveluista karsimista. Suomalainen hyvinvointi pysyy yllä ainostaan työn ja yrittämisen kautta. Työstä on jäätävä käteen enemmän kuin sosiaaliturvasta. Näin työllisyys kasvaa, ostovoima paranee ja veropohja laajenee. Haittoja, kuten päihteitä ja päästöjä, voidaan verottaa kovemmin. Verojen korotukset eivät ole oikea tie, vaan investoinnit työhön, yrittäjyyteen, koulutukseen ja tutkimukseen. Joka hyväksyy vastikkeettomat työttömyysetuudet, hyväksyy hyvinvointiyhteiskunnan hajoamisen ja elintason laskun.
17. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Jokseenkin samaa mieltä
Ahkeruuden pitää palkita. Jokainen ihminen on lahjakas jossakin. Ahkeruus ei ole valittujen ihmisten ominaisuus, vaan se on mahdollista jokaiselle. Kannatan yhdenvertaisia mahdollisuuksia taloudelliseen menestymiseen koulutuksen, työn ja yrittämisen kautta. Tuloerojen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan mittarina on liioiteltu Suomessa. Pienituloisia tuetaan monella valtion tuella ja verohelpotuksin, mikä tasoittaa hyvinvointieroja, vaikka rahapussi kaverilla näyttäisikin suuremmalta. Tärkeämpää on miten moni pääsee eroon köyhyysloukusta työn ja järkevän veropolitiikan kautta. Lähtökohdan tulee olla se, että jokainen maksaa yhteistä hyvää suhteellisesti varojensa mukaan.
18. Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Jokseenkin eri mieltä
Valtion tehtävä ei ole puuttua markkinoiden toimintaan, vaan luoda yrityksille mahdollisuudet kehittää liiketoimintaa markkinaehtoisesti. Verohelpotukset ovat puuttumista markkinoiden toimintaan, mutta yritystuet nykyisellään kohdistuu väärin. Terve kilpailu lisää työtä, palvelujen saatavuutta ja madaltaa hintoja. Valtion tehtävä on tehdä investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja startupeihin. Tuetaan pieniä ja aloittavia yrittäjiä verotuksen keinoin, jotta työllisyys ja verokertymä kasvaa. Myös vihreässä siirtymässä kaivataan verohelpotuksia.
19. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Täysin samaa mieltä
Suomalainen hyvinvointi tarkoittaa sitä, että voimme auttaa apua tarvitsevia. Sosiaaliturvan varassa ei ole kuitenkaan tarkoitus elää. Nykyisellään vähemmistö 34% rahoittaa työtä tekemällä enemmistön 57% etuudet ja palvelut. Omavaraisia on vain 9% ihmisistä. He maksavat vain vähän veroja ja tienaavat alle 2000euroa kuukaudessa. Tämä ei ole kestävää, systeemin on muututtava.
20. Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Jokseenkin samaa mieltä
Yksityisten yrittäjien ei pidä joutua kilpailemaan julkisomisteisia yhtiöitä vastaan. Se vääristää tervettä kilpailua ja hankaloittaa yksityisten yritysten toimintaympäristöä. Valtion ja kuntien omistamat toimijat saavat rahoituksensa veronmaksajilta. Yksityisten yritysten riskit kantavat yrittäjät itse. Toisaalta julkinen sektori voi tuottaa palveluja edullisemmin ja ketterämmin, kun se esimerkiksi yhtiöittää liikelaitokset.
21. Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Ei samaa eikä eri mieltä
Suomen monikulttuurisuus on hyvä asia, kun se liittyy kansainväliseen kilpailukykyyn, työhön ja kansallisen osaamisen kehittämiseen. Jos monimuotoisuudella tarkoitetaan kaiken maahanmuuton kasvattamista, suhtaudun kriittisesti. Sosiaaliturvan varassa eläviä ei ole varaa kannatella nykyistä enempää. Monikulttuurisuudesta huolimatta on kunnioitettava suomalaisia arvoja ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä.
22. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Jokseenkin eri mieltä
Politiikka ei saa perustua mihinkään uskontoon. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja elämälle ja suomalaiselle kulttuurille.
23. Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Jokseenkin samaa mieltä
Sukupuolten moninaisuus ei ole uusi asia, mutta poliittinen keskustelu sen ympärillä on. Sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin kannalta tietoisuutta on tarpeen lisätä. Jokaisella on ihmisoikeus, eikä mahdollisuuksien tasa-arvoa pidä rajoittaa sukupuolen takia.
24. Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.
Jokseenkin samaa mieltä
Selkeät rajat kuuluvat sekä henkisesti että fyysisesti turvalliseen lasten kasvatukseen. Kouluissa turvallinen oppimisympäristö on lailla säädetty. Sen ylläpito kuuluu kuntien ja koulujen tehtäviin. Nykyisellään opettajilla on liian vähän keinoja järjestyshäiriöihin puuttumiseen. Suuri ongelma on nuorten kesken tapahtuva henkinen ja fyysinen väkivalta. Vanhemmat, kasvattajat ja opettajat tarvitsevat apua, tukea ja oikeuksia pitää rajoista kiinni. En kuitenkaan puhuisi kurin tarpeesta, vaan nimenomaan rajoista kiinni pitämisestä.
25. Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Jokseenkin samaa mieltä
Suomen päästöt ovat Pohjoismaiden korkeimpia. Väkimäärään suhteutettuna kumulatiiviset päästöt ovat maailman kärkeä. Suomen osuus kokonaispäästöjen määrästä on tietenkin pieni. Suomessa on osaamista ja kykyä tehdä vihreistä innovaatioista ja osaamisesta vientituote.
26. Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Jokseenkin samaa mieltä
On tehtävä politiikkaa, joka katsoo Suomea osana EU:ta ja osana globaalia yhteiskuntaa. Silti Helsingin kaupunginvaltuutettuna lakisääteinen tehtäväni on huolehtia helsinkiläisten hyvinvoinnista. Kansanedustajana tehtäväni on huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista. Kansallinen etu on yleensä myös kanvainvälinen etu.
27. Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Ei samaa eikä eri mieltä
Vakaan talouden valtio voi paremmin huolehtia ympäristöarvoista. Ympäristö ja talouskasvu eivät riitele keskenään. Työpaikkojen luomisessa ei vaaranneta ympäristön hyvinvointia, mikä taas on tilanne vähemmän ympäristötietoisissa maissa maailmalla. Yhteiskuntamme on rakentunut luonnon ympärille. Ydinosaamistamme ovat mm. jätteenkäsittely, bio-ja kiertotalous, energiantuotanto sekä ekologinen rakentaminen ja teollisuus.
28. Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.
Jokseenkin samaa mieltä
Vahvoja johtajia tarvitaan. Vahva johtajuus ei kuitenkaan ole sitä, että ei tehdä kompromisseja. Politiikassa, kuten muussakin elämässä, tarvitaan aina kompromisseja. On voitava huomioida eriävät näkemykset ja sitouttaa eri ryhmien edustajat päätöksiin.
29. Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Jokseenkin eri mieltä
Koko Suomea ei väkisin tule pitää asutettuna. Kuitenkin yliopistoja, teollisuutta ja työtä on kannattavaa sijoitella muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Niiden ympärille rakentuu terveitä kaupunkikeskuksia. Koko Suomen asuttaminen tukien avulla aiheuttaa tulonsiirtoja Helsingistä tai suuremmista kaupungeista muualle maahan. Tämä ei ole oikeudenmukaista tai järkevää.
30. Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Jokseenkin samaa mieltä
Kaupungistuminen on tuhansia vuosia vanha ilmiö. Kaupungeissa asuvan väestön osuus kasvaa vääjäämättä. Lasken kaupungistumiseen myös uusien kaupunkien synnyn ja kehittymisen. Poliittisten päätösten on oltava pitkäkestoisia, jotta ne vastaavat nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten tarpeita.
31. Vladimir Putinin Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.
Täysin samaa mieltä
Venäjä on aina ollut jonkin asteinen uhka suomen turvallisuudelle. Tähän Suomi on varautunut koko itsenäisyytensä ajan ja varautumisen taso on hyvä. Venäjä on ilmoittanut käyvänsä sotaa koko länttä vastaan. Kriisin mahdollisesti kärjistyessä Venäjän uhka koko Euroopalle ja maailmalle kasvaa. On tehtävä kaikki toimet, jotta näin ei käy.
32. Suomi voi alkaa rakentaa suhdettaan uudelleen Venäjään vasta, kun valta Venäjällä vaihtuu ja Venäjä vetäytyy Ukrainasta.
Täysin samaa mieltä
Aiemmin totuttua vuorovaikutusta Suomen ja Venäjän välillä ei ole, sillä Venäjä käy laitonta sotaa. Pakotteet ja sanktiot eivät ole poistumassa. Venäjän kanssa hoidetaan vain pakollinen yhteistä rajaa koskeva yhteistyö.
33. Suomeen tulee sijoittaa Naton tukikohta, kun Suomi on Naton jäsen.
Jokseenkin samaa mieltä
Haluan pysyvät Naton toiminnot ja joukot Suomeen. Siitä ei ole haittaa, mutta parantaa yhteistyötä, turvallisuutta ja aktiivisuutta Naton suuntaan.
34. Suomen pitää käyttää puolustusmenoihin Naton vaatimat 2 prosenttia bkt:sta.
Täysin samaa mieltä
Nato on Suomen turva Venäjää vastaan. On meidän etujemme mukaista olla vahvasti Nato-maa. Suomelle kahden prosentin tavoite bruttokansantuotteesta ei ole ongelma. Suomen puolustusmenot ovat nykyisellään jo 1,96% BKT:sta. Kriisinhallinnan ja rajavartioston menot mukaanlaskien kahden prosentin osuus jopa ylittyy.
35. Suomen tulee muuttaa ulkopolitiikkaansa Nato-kumppanien toiveiden mukaan.
Jokseenkin eri mieltä
Suomen ulko- ja puolustuspolitiikka on hyvin Nato-yhteensopivaa. Turkki on aiheuttanut haastetta Nato-hakemuksen hyväksymisessä omaehtoisesti, mutta yksittäisen Nato-maan ehtojen mukaan ei ole asianmukaista muuttaa vakaata ja perusteltua linjaa.
36. Valtion velkataakka on käännettävä laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeitä leikkauksia.
Jokseenkin samaa mieltä
Emme voi antaa jokaiselle lapselle syntymälahjaksi kohtuutonta velkaa. Valtion velka on jokaista Suomalaista kohden nyt 25 000 euroa. Se on yhteensä niin paljon, että ainoastaan velan korkokustannusten maksaminen tulee leikkaamaan palveluja tulevaisuudessa. On aika kohtuullistaa sosiaaliturvaa ja lisätä työn ja yrittämisen kannustimia, jotta voimme ylläpitää hyvinvoinnin.
37. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee leikata nykyisestä 400 päivästä 200 päivään.
Täysin samaa mieltä
Ansiosidonnaisjakso on tärkeä turva työttömyyden varalle, mutta jakson kesto on liian pitkä. Nyt on aika lisätä työn ja yrittämisen kannattavuutta. Pelkät veronkevennykset eivät riitä. Työllistyminen tapahtuu usein ansiosidonnaisjakson lopussa. Lyhempi ansiosidonnaisen jakso helpottaa myös Suomen kohtaanto-ongelmaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan ansiosidonnaisen jakson lyhentäminen puolella parantaa työn kannustimia, mutta ei kuitenkaan lisää tuloeroja.
38. Lapsiperheitä pitää tukea ylimääräisellä lapsilisällä myös vuonna 2023.
Jokseenkin eri mieltä
Lapsiperheiden köyhyys on suomalainen häpeäpilkku. Siihen on puututtava. Tehdään se mieluummin mm. verotusta keventämällä, jotta käteen jää nykyistä enemmän palkkaa. Myös kertaluontoinen ylimääräinen lapsilisä oli tarkoitettu lisäämään lapsiperheiden ostovoimaa tilanteessa, jossa ruuan, energian ja liikkumisen kustannukset nousivat odottamatta. Ylimääräinen lapsilisä maksoi 112 miljoonaa euroa. Sen kulut olivat hyötyä suuremmat, sillä se maksettiin kaikille tarpeesta riippumatta. On ryhdyttävä vaikutuksiltaan pitkäkestoisempiin ja kohdistetumpiin lapsiperheköyhyyttä vähentäviin toimiin.
39. Kun julkista taloutta tasapainotetaan, on keinoksi valittava leikkausten sijaan ensisijaisesti verotuksen kiristäminen.
Täysin eri mieltä
Työn ja yrittämisen verotusta on ehdottomasti alennettava, jotta voidaan huolehtia apua tarvitsevista. Suomalainen hyvinvointi pysyy yllä ainostaan työn ja yrittämisen kautta. Se ei tarkoita palveluista karsimista. Ahkeruuden pitää palkita. Työstä on jäätävä käteen enemmän kuin sosiaaliturvasta. Näin työllisyys kasvaa, ostovoima paranee ja veropohja laajenee. Haittoja, kuten päihteitä ja päästöjä, voidaan verottaa kovemmin. Verojen korotukset eivät ole oikea tie, vaan investoinnit työhön, yrittäjyyteen, koulutukseen ja tutkimukseen. Joka hyväksyy vastikkeettomat työttömyysetuudet, hyväksyy hyvinvointiyhteiskunnan hajoamisen ja elintason laskun.
40. Ruoan arvonlisäveroa ei pidä nostaa.
Täysin samaa mieltä
Ruoka on nyt jo kallista. Meillä tavallisilla ihmisillä on oltava varaa syödä terveellisesti. Lähes puolet ruoan hinnasta on veroja jo nyt (45%). Korotukset kohdistuisivat ikävimmin pienituloisiin ja keskituloisiin lapsiperheisiin. Vuoden 2019 elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen laski ruoan hintaa ja yleisiä elinkustannuksia. Päivittäistavarakauppa ry on laskenut, että jo prosenttiyksikön lasku ruoan ALV:ssa lisäisi ostovoimaa 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on oikeampi suunta.
41. Valtion pitää myös seuraavina vuosina tukea suomalaisia, jotka ovat vaikeuksissa suurien sähkölaskujen kanssa.
Ei samaa eikä eri mieltä
Valtio on tukenut ihmisiä ja yrityksiä energian hintojen nousun takia. Eniten korkeista hinnoista kärsiviä tuleekin tukea, mutta tuki ei voi olla massoille jaettava entistä korkeampi avustus. Jos inflaatio kiihtyy ja korot nousevat, taantuu yritystoiminta, vienti ja työllisyyden kasvu koko Euroopassa. Energian hinnan vaihteluihin on varauduttava myös tulevaisuudessa. Tehokkainta on pyrkiä loiventamaan ihmisille aiheutuvia vihreän siirtymän menoja siten, että arvioidaan uudelleen hiilineutraliustavoitteisiin sisällytettyjä keinoja niiden kustannusvaikutusten perusteella.
42. Ydinvoiman pitää jatkossakin olla yksi keskeisimmistä energiantuotannon muodoista Suomessa.
Täysin samaa mieltä
Ydinenergia on ekologista, edullista ja se tulee olemaan oleellinen osa tulevaisuuden energialähteitä. On kestävä ilmastoteko kehittää ja jatkaa ympäristöystävällisen ydinvoiman turvallista käyttöä. Fissioydinvoima on perusta sähkön tuotannolle. Se on edullista, eikä aiheuta veronkorotuspaineita. Panostaisin myös fuusioydinenergian tutkimiseen ja pienreaktoreihin. ”Mummon mökin” lämmitys ei saa olla vuosi vuodelta kalliimpaa, eikä liikenteen sähköistäminen saa maksaa liikaa.
43. Tuulivoiman rakentamista pitää tehostaa sujuvoittamalla lupakäytäntöjä ja keventämällä byrokratiaa.
Täysin samaa mieltä
Nyt tuulivoimalan rakennus vaatii useita lupia eri luukulta. Se hankaloittaa tuulivoiman hyötykäyttöä ja korottaa sen hintaa.
44. Suomen ilmastotavoitteesta ei voi tinkiä piiruakaan, vaikka talous sitä vaatisi.
Jokseenkin eri mieltä
Hiilineutraliustavoite on kunnianhimoinen, eikä sitä pidä muuttaa. Jos tavoitetta ei aseta, ei sitä ole mahdollista myöskään saavuttaa. En kuitenkaan pidä pahana, jos tavoite ei täysin toteudu johtuen esimerkiksi energian saantiin vaikuttavasta maailmantilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodasta. Hiilineutraliustavoitteen toteutumiseksi on tehostettava toimia, kuten päästöttömän autoilun olosuhteiden parantaminen ja peltojen muuttaminen hiilinieluiksi. Tavoite edellyttää paljon toimia energiasektorilta, joten verohelpotusten keinoin tuettavaa painopistettä on siirrettävä energiantuotannosta kohti uuden energiateknologian investointitukiin.
45. Bensiini ja diesel maksavat liikaa. Seuraavan hallituksen on laskettava polttoaineiden verotusta.
Jokseenkin samaa mieltä
Venäjän hyökkäyssota on korottanut polttoaineen hintoja, valitettavasti. Autoilun ystävänä ajattelen, että hallituksen tehtävä on tasapainottaa polttoaineen kustannuksia. Keinoina mm. työmatkavähennykset sekä ammattiautoilun alennettu polttoainevero. Päästöjä tulee silti verottaa ja hyvittää muussa yhteydessä, jolloin budjettivaikutus on 0, mutta kannustin päästöttömään autoiluun. Liikenteen päästöttömyys on tärkeä tavoite. Huomattavaa on kuitenkin, että diesel ei ole iso mörkö: vähän kuluttavien dieselautojen ansiosta liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet hyvän hyötysuhteen takia. Esimerkiksi tavaraa kuljettavat rekat hyödyntävät typpioksidipäästöjä pienentävää teknologiaa.
46. Liikenteen sähköistymistä on edistettävä uusilla tuilla.
Jokseenkin samaa mieltä
Sähköauton ostaja voi saada 2000 euron valtion tuen hankintaansa. Liikenteen sähköistämisen on oltava tavoite, mutta autoilijat eivät saa joutua maksajiksi. Toisaalta yksityisautoilun uudistamisen maksajiksi eivät saa joutua myöskään julkista liikennettä käyttävät autottomat suomalaiset. Jos sähköauton ostajan tukea korotetaan, kohdistuu sen maksut jokaiselle veronmaksajalle. Sähköautoilua tulee mieluummin kannustaa panostamalla koko maan kattavaan latausinfraan, ilmaisiin latausparkkeihin jne. Nämä palvelevat myös julkista sähköistä liikennettä. Polttomoottoriautoista sähköisiin siirtymisen pitää olla valtion tukemana huomattavasti edullisempaa. Latausinfraa on kehitettävä.
47. Suomessa pitää ottaa käyttöön tietullit.
Täysin eri mieltä
Autoilijoiden kustannuksia ei saa kasvattaa, eikä työvoiman ja ihmisten liikkuvuutta estää. Tietullit loisivat Suomeen uuden byrokratian tason työntekoon kohdistuvan ”veron”.
48. Hoitajamitoitusta (7 hoitajaa 10 vanhusta kohden) voidaan keventää, jotta kaikille vanhuksille riittäisi hoitopaikka.
Täysin samaa mieltä
Vanhusten on saatava laadukasta hoivaa, mutta tärkeintä on päästä hoivan piiriin ylipäätään. Nyt tilanne on se, että hoitopaikkoja olisi, mutta laki kieltää ottamasta hoivaan hoitajien määrän riittämättömyyden takia. Julkisella sektorilla ei ole varaa nykyisiin hoitajamitoituksiin. Ei ole yksityiselläkään. Hoitajia ei ole tarpeeksi. Hoitajamitoitukset oli alunperinkin huono keksintö. Tarkoitus hyvä, mutta mitoituksilla päästiin ainoastaan pudottamaan hoitopaikkojen määrää.
49. Maahanmuuttajat ovat hyvä ratkaisu työvoimapulaan muun muassa hoitoalalla.
Jokseenkin samaa mieltä
Hoitoala on kriisissä. Se on vain yksi esimerkki aloista, joilla Suomessa on työvoimapula. On helpotettava maahan muuttavien työlupia sekä koulutettava käytännön tapoja integroitua työelämään. Suomen kielen perusteet ovat riittävät, kaikilla aloilla kielitaito ei ole edellytys ollenkaan. Työssä oppii kieltä. Suomessa on tarve ulkomaiselle työvoimalle ja kansainväliselle erityisosaamiselle. Kannatan työperäisen maahanmuuton lisäämistä, samoin työn ja opintojen perässä Suomeen muuttavien perheiden varhaiskasvatus- ja koulutuspolkujen parantamista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportin mukaan suomalainen työvoima supistuu vuoteen 2030 mennessä ja etenkin palvelualoille tarvitaan lisää työntekijöitä.
50. Koulutuksesta voidaan leikata, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
Täysin eri mieltä
Sijoitetaan koulutukseen. Sivistys on kansallinen kilpailuetu. TKI-investoinnit korkeakouluihin tuovat rahaa Suomeen. Kehitetään toisen asteen koulutusta ja jatkuvaa oppimista. Parannetaan opiskelijoiden ansaintamahdollisuuksia ja terveyttä. Tiivistetään yritysyhteistyötä.
51. Opettajien kurinpitokeinoja kouluissa pitää lisätä.
Jokseenkin samaa mieltä
Selkeät rajat kuuluvat sekä henkisesti että fyysisesti turvalliseen lasten kasvatukseen. Kouluissa turvallinen oppimisympäristö on lailla säädetty. Sen ylläpito kuuluu kuntien ja koulujen tehtäviin. Nykyisellään opettajilla on liian vähän keinoja järjestyshäiriöihin puuttumiseen. Vanhemmat, kasvattajat ja opettajat tarvitsevat apua, tukea ja oikeuksia pitää rajoista kiinni. En kuitenkaan puhuisi kurin tarpeesta, vaan nimenomaan rajoista kiinni pitämisestä. Pienennetään ryhmäkokoja ja lisätään koulunkäyntiavustajien määrää.
52. Pelkään liikkua kadulla yksin.
Jokseenkin eri mieltä
Poliisin on oltava näkyvä. Se ennaltaehkäisee rikoksia ja lisää turvallisuuden tunnetta. Parannetaan ja poliisin ja arjen turvallisuudesta vastaavan henkilöstön resursseja. Kouluterveyskyselyt paljastavat nuorten naisten kokevan turvattomuutta entistä enemmän. Ongelmat ovat pääkaupungissa muuta maata suuremmat.
53. Nuorten jengiväkivaltaan tulee puuttua rangaistuksia koventamalla.
Jokseenkin eri mieltä
Alle 15-vuotiaat eivät päädy vankilaan ja hyvä niin. Rikoksia tekevät ja päihteitä käyttävät nuoret oirelevat. On selvä, että sosiaalipuolella on kehitettävää, jotta palveluverkko on monitahoinen ja ulottuva. Paras keino lopettaa väkivalta on ennaltaehkäisy. Se tapahtuu mm. turvallisten aikuisten läsnäololla ja pitämällä koulujen opetuksen ryhmäkoot pieninä. Kouluissa on opetettava vuorovaikutustaitoja, tuettava ryhmäytymistä sekä luotava lapsia ja nuoria kuunteleva kulttuuri. Lainvastaiset teot on siirrettävä poliisin ja sosiaaliviranomaisten lisäksi vanhempien, opettajien, rehtorin sekä koulukuraattorin ja -psykologin yhteiseen käsittelyyn. Lastensuojelussa, kuin poliisissakin, on resurssipula ja lisää työntekijöitä ja täydennyskoulutusta kaivataan.
54. Huumeiden käytön tulee olla jatkossakin rangaistavaa.
Jokseenkin eri mieltä
Suomen päihdepolitiikka lahaa jäljessä nykyisiin haasteisiin nähden. Kannatan ennaltaehkäisevää päihdepolitiikkaa. Asiantuntijoiden suosittelemiin tutkitusti tehokkaisiin keinoihin kuuluu mm. miedon kannabiksen käytön laillistaminen. Euroopan huumevirasto suosittelee esimerkiksi huumeiden testauspalvelua ja käyttöhuoneita osana ennaltaehkäisevää huumetyötä. Huumeiden käyttäjät ja käytön lieveilmiöt, kuten esille jääneet ruiskut, on saatava hallitusti pois julkisista tiloista. Testauspalvelussa ja käyttöhuoneissa huumeiden käyttäjät saavat terveysneuvontaa ja mahdollisuuden päästä hoitoon. Molemmat palvelut tavoittavat eri kohderyhmät, joista suurin tällä hetkellä tavoittamaton on nuoret satunnaiskäyttäjät. Jos kannabiksen käyttö laillistettaisi, olisi sen myyntiä pyrittävä verottamaan.
55. Yleisradion rahoitukseen tulee tehdä merkittäviä leikkauksia.
Jokseenkin eri mieltä
Yleisradion tuotanto tekee tärkeää työtä mm. suomalaisen kulttuurin edistäjänä. Svenska Yle taas suomenruotsalaisen kulttuurin ja kielen. Leikkaukset heikentäisivät positiivista kehitystä.
56. Viinien myynti ruokakaupoissa pitää sallia.
Täysin samaa mieltä
Suomalaisista enemmistö haluaa viinit ruokakauppoihin. Päivittäistavarakauppa on valmis toteuttamaan uudistuksen. Nykyiset alkoholilain säädökset eivät palvele kuluttajia ja asettavat kotimaiset yritykset eri asemaan ulkomaisten kilpailijoiden kanssa.
57. Koko Suomi on pidettävä asutettuna.
Jokseenkin eri mieltä
Koko Suomea ei väkisin tule pitää asutettuna. Kuitenkin yliopistoja, teollisuutta ja työtä on kannattavaa sijoitella muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Niiden ympärille rakentuu terveitä kaupunkikeskuksia. Koko Suomen asuttaminen tukien avulla aiheuttaa tulonsiirtoja Helsingistä tai suuremmista kaupungeista muualle maahan. Tämä ei ole oikeudenmukaista tai järkevää.
58. EU:lla on liikaa valtaa Suomen metsäpolitiikkaan.
Jokseenkin samaa mieltä
Suomessa metsiä ja luontoa on hoidettu hyvin useaan muuhun EU-maahan verrattuna. Metsä on merkittävä hyvinvoinnin, työllisyyden ja kasvun lähde. On voitava vaikuttaa EU:n päätöksentekoon entistä paremmin ja muokata sitovat asetukset – kuten ennallistaminen – sellaisiksi, että ne huomioivat suomalaiset erityispiirteet ja tarpeet.
59. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.
Jokseenkin samaa mieltä
Tuen lapsiani ja olen onnellinen, jos he ovat onnellisia. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa. Jokainen on samanarvoinen ja tuen homo- ja lesboparien siviilivihkimistä. Olisi kuitenkin väärin väittää, ettenkö toivoisi olevani isona mummo, joka saa itkeä kirkkohäissä ja hoitaa biologisia lapsenlapsia. Elämä vie ja on oltava avoin.
60. Eutanasia tulee laillistaa.
Ei samaa eikä eri mieltä
Ministeriön selvitysryhmän tutkijat eivät päässeet yhdenmielisyyteen asiasta. Minulla ei ole tähän parempaa osaamista. Yksimielinen näkemys asiantuntijoilla kuitenkin on siinä, että saattohoito on saatava kuntoon.