Tänään keskiviikkona oli ilo hyväksyä Helsingin ensi vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2026. Päätimme lisätä toimintamenoja kaikilla toimialoilla – investoimme kasvuun ja tulevaisuuden hyvinvointiin. Talouden seuraavien vuosien panostukset kohdistuvat kaupungin tärkeimpiin palveluihin ja ihmisiin.
Sydämeni sykkii etenkin lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten puolesta, joiden työn palkitsevuutta ja työoloja nyt valtuustopuolueiden yhteisellä päätöksellä on tahto kehittää.
Eriarvoisuus eli huono- ja hyväosaisuuden kasaantuminen on Helsingin suurin haaste. Kasvatuksen ja koulutuksen menolisäykset tulevat tarpeeseen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle saimme neuvoteltua yhteensä 1 512 miljoonaa euroa, mikä on 91 miljoonaa enemmän kuluvan vuoden budjettiin nähden. Pyrkimys on taata lasten ja nuorten kasvu- ja oppimisympäristöjen psyykkinen ja fyysinen turvallisuus; oppiminen ja sivistys, sekä vähentää eriarvoistumista.
Eriarvoisuus eli huono- ja hyväosaisuuden kasaantuminen on Helsingin suurin haaste. Eriarvoistuminen näkyy paitsi alueellisena segregaationa, myös terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi elinajan odote on korkeakoulutetuilla 5-8 vuotta korkeampi kuin vain perusasteen suorittaneilla helsinkiläisillä. Kasvatuksen ja koulutuksen menolisäykset tulevat tarpeeseen.
Kiitän erityisesti kokoomuslaista pormestaristoa siitä, että Helsingin budjettiprosessi jakautuu kahteen erilliseen osaan: niin sanottuun kunta-Helsingin budjettiin, josta vastaavat helsinkiläiset veronmaksajat, sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan budjettiin, jota taas rahoittaa valtio.
– Tämä on erityisen tärkeä asia, sillä edellisten hallituksien sotepe-uudistuksen maksajina eivät saa olla helsinkiläiset veronmaksajat. Muussa tapauksessa sotepen nousseet kustannukset helposti lipsuisivat syömään osuuksia kaupunkilaisten muista palveluista. Olen hyvin pahoillani sotepen valtionosuuden riittämättömyydestä – se aiheuttaa ikäviä priorisointihaasteita pääkaupungin terveydenhoitopalveluihin.
Helsinkiläisille jää palkasta jatkossa vähän enemmän käteen. Yhteinen hyvinvointi kaipaa kuluttajia. Yhteinen hyvinvointi kaipaa myös yrittäjiä.
Toinen nosto riemun aiheista on kuntaverotuksen keventäminen – helsinkiläisille jää palkasta jatkossa vähän enemmän käteen. Yhteinen hyvinvointi kaipaa kuluttajia. Tahtotila taloussuunnittelussa on luoda hyvät edellytykset kasvuun myös palvelutuotannossa. Tässä keskeisessä asemassa ovat helsinkiäiset yrittäjät. Yhteinen hyvinvointi kaipaa myös yrittäjiä.
– Evästän tulevia toimenpiteitä jo tässä vaiheessa: Helsingin kaupungin on jatkuvasti kehitettävä yhteistyötä helsinkiläisten yritysten kanssa. Tähdellistä on selvittää eri kokoisten yritysten palvelutarpeita eri toimialojen yrittäjiltä itseltään, jotta voimme paremmin tukea yritysten toimintaa ja kasvua.
En ymmärrä intoa rakentaa. Kapinoin myös keskusta-autoilun hankaloittamista vastaan. Poliittinen päätöksenteko ja neuvottelu on kuitenkin aina kompromissityötä.
En ymmärrä intoa rakentaa arvokkaiden luontoalueiden päälle. Kaupungin asuntotuotantotavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Kapinoin myös keskusta-autoilun hankaloittamista vastaan. Näihin liittyvät kaupunkiympäristön toimialan 90 miljoonan lisäykset toimintamenoihin eivät mielestäni lukeudu kestävän kehityksen investointeihin. Poliittinen päätöksenteko ja neuvottelu on kuitenkin aina kompromissityötä.
Kaupungin kaikkein tärkein tehtävä on laittaa lapset etusijalle. Juuri näin me nyt toimimme. Kiitos jokaiselle valtuustokollegalle puolueiden välisestä yhteisymmärryksestä.
Artikkelin kuvassa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen esittelee valtuustolle kaupungin talousarvion 2024 toimintamenojen lisäyksiä toimialoittain ke 22.11.23.