Onko mielessäsi asia, johon haluat vaikuttaa? Ota yhteyttä – kehitetään tulevaisuuden Helsinkiä yhdessä.
Kaupunginvaltuustossa tekemäni aloitteet
2024: Valtuustoaloite – yrittäjyyden ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia parannettava Helsingissä
Kaupungin rooli on edistää elinkeinoelämää ja yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Helsingin yrittäjämyönteisyyttä on parannettava. Tallinnassa on sujuvoitettu luvitusprosesseja, kehitetty yhden luukun digitaalisia palveluja ja luotu verkostoitumis- ja vientimahdollisuuksia yrityksille. Esimerkiksi näin mahdollistetaan yrittäjäystävällinen kaupunki.
Se, miten kaupunki pystyy itse palvelemaan yrityksiä erilaisissa tilanteissa tukee yritysten kilpailukykyä ja rakentaa kuvaa kaupungin yritysmyönteisyydestä. Helsinki kaipaa lisää investointeja ja työpaikkoja. Yritysveropohjaa on laajennettava yleisen hyvinvoinnin vuoksi.
Helsinki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija, mutta pienet ja keskisuuret yritykset eivät tavallisesti voi osallistua kilpailutuksiin. Maan- ja tilankäyttöä ohjaamalla kaupunki voi varmistaa yritysten tarvitsemat toimitilat ja liikenteen sujuvuuden.
Parannuksiin on ryhdyttävä nyt. Kaupungin toimintaympäristö muuttuu – Helsinki kasvaa, yksinyrittäjien määrä lisääntyy, kansainvälisten osaajien merkitys korostuu ja työllisyyspalveluiden vastuu on kaupungilla vuodesta 2025 alkaen.
Strategisten elinkeinopoliittisten tavoitteiden edistäminen on pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työtä, jonka päätöksenteko kuuluu kaupunginvaltuustolle. Yrittäjä- ja elinkeinojärjestöt ovat aktiivisia ja niissä on osaamista, mutta niille tarjotaan huonosti konkreettisia vaikuttamisen mahdollisuuksia kaupunkipolitiikkaan.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin on tiivistettävä yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa tarkoituksena edistää yrittämisen edellytyksiä Helsingissä, lisätä yrittäjien osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin ja parantaa työllisyyttä. Tein tästä aloitteen kaupunginvaltuustossa. Edellytän myös, että kaupunginvaltuustolle toimitetaan elinkeinoelämän edistämisen toimenpidesuunnitelma ja tieto tehdyistä toimenpiteistä.
Tein valtuustossa 9.10.24 asiasta myös ponsiesityksen, jota valtuusto ei kannattanut yhden äänen erolla. Toivon, että tämän valtuustoaloitteeni käsittelyssä yksi valtuutettu enemmän ymmärtäisi yrittämisen merkityksen.
2024: Talousarvioaloite – Talviolosuhde Laajasalon liikuntapuistoon
Kaakkoisessa Helsingissä on edelleen pula talviajan katetusta harrastusolosuhteesta. Helsinki on päättänyt kehittää Laajasalon liikuntapuiston talviolosuhteita jo vuosia sitten Laajasalon palloseuran suunnitelmien pohjalta. Etenkin juonioriharrastajat ovat odottaneet kuplahallin rakentumista kauan.
Laajasalon liikuntapuistoa käyttävät mm. tuhannet jalkapallon harrastajat viikoittain. Eri lajien harrastajamäärät tulevat kasvamaan mm. alueen voimakkaan asukaskehityksen takia. Riittämättömät liikuntapaikkarakentamisen määrärahat eivät saa enää hidastaa hankkeen etenemistä. Vuoden 2025 talousarvioon on varattava riittävät määrärahat talviolosuhteen rakentamiseksi.
2024: Talousarvioaloite – Korvaus Helsingin tietovuodon uhreille aiheutuvasta taloudellisesta menetyksestä
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietovuoto on aiheuttanut uhreille taloudellista menetystä ja riskiä nyt sekä tulevaisuudessa. Vuotaneita arkaluontoisia tietoja, kuten passin numeroita ja henkilötunnuksia, voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin. Näiden tietojen suojaaminen on uhrien turvallisuuden kannalta välttämätön, kauaskantoinen ja kallis prosessi. Esimerkiksi passin uusimisesta koituu uhrille 44 euron kertakulu.
Tietovuodon uhriksi on joutunut satoja tuhansia ihmisiä, joiden joukossa saattavat olla kaikki vuosina 2005-2018 syntyneet helsinkiläiset lapset ja nuoret sekä heidän huoltajansa, sekä mm. kaupungin työntekijät. Vuotoa tutkitaan tietomurtona, jota ovat edesauttaneet kaupungin tietosuojavastuiden laiminlyönnit. Kaupungin on varauduttava korvaamaan alaikäisille helsinkiläisille uhreille ja heidän huoltajilleen aiheutuva kohtuullinen taloudellinen menetys, joka aiheutuu välttämättömästä arkaluontoisten tietojen suojaamisesta ja vaihtamisesta.
Korvausta varten on vuoden 2025 talousarvioon tehtävä 6,6 miljoonan euron varaus, joka perustuu siihen arvioon, että esimerkiksi passin uusimisesta koituu 44 euron kertakulu 150 000 helsinkiläiselle alaikäiselle tai tämän huoltajalle. Euromääräinen arvio voidaan tarkentaa vuotoa koskevan selvityksen edetessä, kun uhrien määrä ja vuotaneiden arkaluontoisten tietojen laajuus paljastuu.
2024: Valtuustoaloite – Pelastus- ja liikenneturvallisuuden parantaminen Lönnrotinkadulla
Kapealle Lönnrotinkadulle on ilmestynyt metallitolpat, jotka erottavat pyöräkaistan ajokaistasta. Tolppien asennus on toteutettu siten, että kadulla autoilu on muodostunut turvattomaksi. Pelastusajoneuvot eivät mahdu kulkemaan esteettä, mistä syystä hätätilanteen sattuessa myös korttelin asukkaiden turvallisuus voi vaarantua.
Kuormaus- ja pysähdystarpeet tekevät ajokaistasta hyvin kapean ja ryhmittyminen kääntymistä varten ei ole nykyisellään mahdollista. Yhdenkin auton kääntyminen tukkii koko kadun, jolloin kolarien riski on ilmeinen. Tolppien vuoksi asukaspysäköintipaikoille kääntyminen on hankalaa ja luminen talvi on tehnyt pysäköintihalliin kääntymisestä osin jopa mahdotonta.
Asiakirjojen mukaan pyöräkaistan erottaminen oli suunniteltu toteutettavaksi tiemerkinnöin. Ajoratamaalaukset – kuten Runeberginkadulla Kampin kohdalla – olisivat asennettuja metallitolppia toimivampi tapa toteuttaa pyörä- ja ajokaistojen merkinnät.
Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme Lönnrotinkadun liikenne- ja pelastusturvallisuuden parantamista sekä vaaratilanteita aiheuttavien tolppien poistoa. Näin sekä pyöräilijöiden että autoilijoiden liikenneturvallisuus säilyisi yhtäläisenä ja liikenne kulkisi sujuvammin kaikilla kulkumuodoilla.
2023: Talousarvioaloite – Mielenterveyden ensiapupisteet nuorille
Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut voimakkaasti. Palvelutarjonta ei useinkaan vastaa nuorten tarpeita. Nuorilla on puutteelliset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisen ja matalan kynnyksen avun piiriin. (Lähde: HUS).
Helsinkiläisessä lukiossa tapahtui tänä vuonna itsemurha, joka olisi todennäköisesti ollut ehkäistävissä oikea-aikaisella avunsaannilla. Useissa oppilaitoksessa ei ole käytännössä mahdollisuutta päästä kuraattorille tai koulupsykologille, eivätkä lakisääteiset hoitotakuuajat nykyisellään toteudu. Pelkästään ensikontaktin saaminen psykiatriseen sairaanhoitajaan sekä hoidon tarpeen arviointiin pääsy voi kestää jopa puolen vuoden ajan. Sotepe-uudistus ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään.
Mielenterveyshäiriöistä useat ilmaantuvat ensimmäistä kertaa nuoruusiässä. Tutkimusten mukaan jopa 30% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. 12-17 -vuotiaiden nuorten psykiatristen sekä neurokognitiivisten häiriöiden diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on lisääntynyt 50 prosentilla. Lisäksi nuorisopsykiatristen lähetteiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosien ajan. (Lähteet: Teva, Duodecim, THL)
Nuoret tarvitsevat apua mm. masennukseen, psykoottisiin häiriöihin, ahdistuneisuuteen, päihteiden käyttöön liittyviin mielenterveysongelmiin ja itsemurhien ehkäisyyn.
Ehdotan, että Helsinki perustaa terveysasemille nuorille suunnattuja päivystäviä mielenterveyden vastaanottopisteitä, joihin voi hakeutua heti ilman lähetettä ja matalalla kynnyksellä. Jos mielenterveyden ensiapuun hakeutuvaa nuorta ei voida hoitaa kaupungin ensiapupisteellä, järjestetään potilaalle mahdollisuus päästä psykiatrisen hoitajan tai terapeutin vastaanotolle ostopalveluna tai palvelusetelin avulla.
2023: Valtuustoaloite – Kaupungin julkisten roska-astioiden sijoittelu ja uudistaminen jätteiden lajittelua varten
Kaupunkilaisten käytössä olevat julkiset roska-astiat tulee uudistaa ja sijoitella siten, että ne vastaavat kaupunkilaisten tarpeita sekä jätelain määräyksiä. Jätelaki velvoittaa erittelemään pakkausjätteen ja biojätteen heinäkuusta 2023 alkaen.
Valtaosa nyt käytössä olevista roska-astioista on yksiaukkoisia, jolloin eri jätejakeiden lajittelu ei ole mahdollista. Nykyisellään roska-astioiden sijoittelu kaupungin sisällä on epäsäännöllistä ja jotkin astiat ovat hyvin huonokuntoisia. Toisilta alueilta astiat puuttuvat lähes kokonaan.
Modernit roska-astiat ovat kaksi- tai useampiaukkoisia ja lisäksi niihin on mahdollista liittää osiot esimerkiksi koirankakkapusseille ja tupakan tumpeille.
Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että kaupunkilaisten käytössä olevat julkiset roska-astiat uudistetaan vaiheittain eri jätejakeiden lajitteluun sopiviksi. Jäteastioiden sijoittelua on tarkistettava siten, että niitä on riittävästi jokaisessa kaupunginosassa.
2023: Valtuustoaloite – Painotetun opetuksen luokkien lisääminen lähikouluihin
Luokkamuotoinen painotettu opetus ei kuulu ainoastaan hyväosaisille, vaan jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus kehittää yksilöllisiä lahjakkuuksiaan. Esimerkiksi musiikki-, urheilu- ja kielipainotetun opetuksen luokkia on lisättävä lähikouluihin.
Peruskoululaisten on tärkeää kokea onnistumisen tunteita siinä aineessa, jossa on itse luontaisesti hyvä. Painotettu luokkamuotoinen opetus parantaa oppijoiden itsetuntoa, koulumotivaatiota ja oppimistuloksia.
Painotetun opetuksen lisääminen lähikouluihin eri puolille Helsinkiä olisi tehokas keino ehkäistä alueellista segregaatiota. Ei ole oikein, että perheet muuttavat pois koulutuksen tai tulotason perusteella katsoen vähäosaisemmilta alueilta, sillä lähikoulut ovat rauhattomia.
Painotettujen luokkien lisääminen etenkin näille alueille tarjoaisi uudenlaisia kehittymisen mahdollisuuksia myös eri taustoista tuleville lapsille ja nuorille. Jokainen on lahjakas jossakin aineessa, kun taidoille vain annetaan mahdollisuus kehittyä. Sosiaalinen ympäristö on eräs lapsen ja nuoren kasvun tärkeimmistä tekijöistä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on esitetty painotetun opetuksen luokkien alasajoa. Tarkoitus on vähentää sellaista eriarvoistumiskehitystä, jossa painotetulle luokalle soveltuvat lapset oppisivat yhdessä. Tämän on tutkittu lisäävän hyväosaisuuden kertymää, sillä painotetuille luokille päätyvät lahjakkaat ja keskiarvoa kunnianhimoisemmat oppijat.
Kustannusvaikutuksiltaan aloitteen toteuttaminen ei ole merkittävä, sillä painotettua opetusta voidaan järjestää kouluissa organisoimalla opetuksen sisältöjä uudelleen. Tätä ovat myös useat opettajat toivoneet.
Me allekirjoittaneet valtuutetut emme kannata painotusluokkien alasajoa. Päinvastoin, eri oppiainein painotettua luokkamuotoista opetusta on syytä lisätä lähikouluihin ympäri Helsinkiä, jotta voidaan käyttää painotettua opetusta osana alueellisen eriytymisen ehkäisyn työkalupakkia, tukea lasten ja nuorten oppimista sekä sosiaalisten taitojen kehitystä.
2022: Valtuustoaloite – Sähköautojen latausoperaattorin valinnan vapauttaminen
Helsingin on mahdollistettava useampia tapoja, joilla sähkö- ja hybridiautojen lataus toteutetaan. Mm. julkisissa tiloissa ja taloyhtiöissä on kasvava tarve lisätä latauspaikkoja nopeasti ja kustannustehokkaasti. Hallitun ja turvallisen autojen latauksen yleisenä vaatimuksena on älykäs kuormanhallinnalla toimiva latauslaite. Tämä edellyttää, että laite toimii latauspalveluoperaattorin tarjoamalla alustalla (ns virran alusta).
Nyt Helsingissä on yleisesti käytössä yhden toimittajan, Liikennevirta Oy:n, latauspalveluoperaattori. Virran pääomistaja on Helsingin kaupungin yhtiö Helen. Ennalta valittua operaattoria ei ole tilan käyttäjän mahdollista valita tai vaihtaa, eli Virtaa käyttävä kiinteistö, kuten esim. kauppakeskus, toimitila tai taloyhtiö, on lukittu vain tämän latauspalveluoperaattorin palveluun ja sen hinnoitteluun.
Kaupungin omistamien toimijoiden lisäksi alalla on kuitenkin myös muita latauspalveluoperaattoreita, jotka voivat mahdollistaa laajemmin eri tarpeisiin sopivien latausratkaisujen toteuttamisen. Käyttäjällä tulee olla mahdollisuus valita kuhunkin tarpeeseen sopiva latauspalveluoperaattori, aivan samoin kuin matkapuhelimen käyttäjällä on vapaus valita omia tarpeitaan vastaava verkko-operaattori. Valinnan vapauden lisääminen voi parantaa myös kilpailua sekä markkinahintojen kehitystä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme kaupungin edellyttävän, että myös Helen/Liikennevirta Oy:n latauspalveluissa ja latauslaitteissa on mahdollisuus vapaasti kilpailuttaa ja valita latauspalveluoperaattori.
27.04.2022 Valtuustoaloite – sote-palveluiden palvelusetelien arvon tarkistaminen
Sote-palveluiden palvelusetelien arvot laahaavat jäljessä kustannusten nousua. Palveluseteleitä käytetään mm. ikääntyneiden palveluasumiseen sekä terveyspalveluihin.
Jos palvelusetelien arvo on palvelusta asiakkaalle aiheutuneisiin kustannuksiin nähden riittämätön, haittaa se yhdenvertaisuuden toteutumista ja alan yrittäjien toimintamahdollisuuksia.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki tarkistaa sote-palveluiden palvelusetelien arvoa siten, että se vastaa yleisten kustannusten nousua.
27.04.2022 Valtuustoaloite – Herttoniemen metroaseman kunnostaminen
Herttoniemen metroaseman kautta kulkee päivittäin noin 35?000 helsinkiläistä ja määrä on kasvussa. Asemaa on suunniteltu kunnostettavan jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta näin ei ole tapahtunut. Nyt tilanne on huono. Hissit reistailevat, portaat toimivat riittämättömällä tavalla ja aseman ilmaistointiputkista vuotaa ruosteisia valumajälkiä seinille. Asema on karun näköinen.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki ryhtyy kunnostamaan Herttoniemen metroasemaa viipymättä.
Kotihoidontukea maksetaan perheelle, jossa on kotona hoidossa alle 3-vuotias lapsi. Tuki koostuu hoitorahasta, jonka määrä ilman lisiä on 342,95 euroa, sekä tulosidonnaisesta hoitolisästä ja Helsinkilisästä. Helsinki-lisä poistettiin yli 1-vuotiaiden lasten perheiltä 1.6.2021. Tätä ennen perhe, jossa on alle 1,5- vuotias lapsi, sai kotihoidontukea yhteensä 606,95-790,48euroa kuukaudessa. Helsinki-lisän poistamisen seurauksena perheen tulot vähenevät 264 eurolla. Menetys on tuntuva etenkin perheille, joissa on vain yksi vanhempi, sillä lapsen hoitaminen kotona vaikeutuu taloudellisen toimeentulon takia.
Helsinki-lisän poisto lisää perheiden painetta laittaa lapsi päivähoitoon silloin, kun lapsi täyttää 1-vuotta. Yksivuotias lapsi on kuitenkin vielä pieni ja usein kotihoidossa. Normaalin kehityksen mukaan tämän ikäinen lapsi harjoittelee kävelemistä, tai ei kävele vielä ollenkaan. Lapsi on saattanut oppia sanomaan ensimmäisen sanansa. Lapsi ymmärtää aiempaa paremmin oman siteensä vanhempaansa ja siksi saattaa olla surullinen, kun on tästä erossa. Lapsi tarvitsee tiivistä hoitoa ja huomiota. Pienen lapsen kotihoito maksaa kaupungille vähemmän, kuin kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestäminen.
Ennen kesäkuuta 2021 Helsinki-lisän määrä oli portaistettu siten, että se oli suurempi 0-1,5 –
vuotiaille kuin 1,5-2-vuotiaille. Tämä iän mukaan portaistaminen oli perusteltua myös siitä syystä, että kehityksensä puolesta puolitoistavuotias lapsi on yksivuotiasta valmiimpi olemaan hoitopäivän ajan erossa vanhemmastaan. Puolitoistavuotias lapsi osaa myös jo ilmaista itseään, kävellä ja leikkiä hetken itsenäisesti ilman aikuisen syliä.
Kaupungin talouden ja lasten turvallisen kehityksen kannalta on hyvä, että Helsinki-lisä palautetaan sille tasolle, jolla se oli ennen 1.6.2021 kun perhe täyttää seuraavat kriteerit:
-perheessä on vain yksi vanhempi
-lapsi on alle 1,5-vuotias ja ei osallistu varhaiskasvatukseen.
Me allekirjoittaneet esitämme Helsinki-lisän maksamista yksinhuoltajaperheelle, jossa on alle puolitoistavuotias lapsi, ja lasta hoitaa kotona lapsen vanhempi, vanhemman
tai huoltajan kanssa asuva avo- tai aviopuoliso tai lapsesta huolehtiva muu henkilö tai palkattu hoitaja
Kruunuvuorenrannasta tarvitaan lisää liikennettä keskustaan. Nykyisellään julkinen liikenne on riittämätöntä ja esimerkiksi bussi 88 on usein täynnä. Lastenvaunuilla ei mahdu kyytiin ja liikuntarajoitteisilla on hankalaa liikkua pois alueelta. Matkanteko esimerkiksi Rautatieasemalle on hidasta ja liikennöintiajat eivät vastaa vuorotyöläisten tarpeita.
Korona-aikana tarve liikkumismuodolle on korostunut entisestään, sillä busseissa ei ole mahdollista pitää kiinni turvaväleistä. Kruunusiltojen valmistumiseen menee vielä vuosia aikaa, mutta alueen asukasluku kuitenkin kasvaa jatkuvasti.
Kruuuvuorenrannassa sijaitsee nyt laitureita, joita olisi mahdollista käyttää lauttaliikennöintiin. Vesiteitse matka keskustaan vastaisi asukkaiden liikkumisen tarpeisiin. Helsingin vesialueilla liikennöi nykyisellään useita yksityisiä toimijoita Kruunuvuorenrannan läheltä kulkevan Suomenlinnan lautan lisäksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuutta pilotoida lauttaliikennettä Kruunuvuorenrannasta keskustaan jo tänä kesänä 2021 joko yksityisten lauttaliikennöitsijöiden kanssa, tai vaihtoehtoisesti kaupungin järjestämänä. Lisäksi useat Kruunuvuorenrannan asukkaista kannattavat lauttaliikenteen pilotointia ja asiasta on käyty runsaasti keskustelua alueen Facebook-ryhmässä.
23.06.2021 Valtuustoaloite – Kuplahalli Laajasalon liikuntapuistoon talviharjoittelua varten
Kaakkoisessa Helsingissä on pula katetuissa halleissa tapahtuvista harjoitus- ja pelivuoroista. Meneillään olevan rakentamisen myötä alueen kaupunginosista Laajasalo kehittyy ja asukasmäärä kasvaa merkittävimmin. Liikuntamahdollisuuksia on perusteltua parantaa.
Laajasalossa on aktiivisessa käytössä oleva liikuntapuisto, jota käyttävät jo mm. tuhannet jalkapallon harrastajat viikoittain. Jalkapallon harrastajamäärät tulevat kasvamaan entisestään. Alueelta puuttuu kuitenkin kokonaan talviharjoitteluolosuhde, joka mahdollistaisi eri lajien harrastamisen myös talvisin, ja palvelisi koko kaakkoisen alueen asukkaita sekä paikallisia kouluja ja päiväkoteja.
Saaren keskeinen kolmannen sektorin toimija Laajasalon Palloseura LPS ry on päättänyt rakentaa valmiuden kuplahallin järjestämiseen ja tehnyt yhteistyötä kaupungin kanssa. Hankkeen haasteena on kaupungin budjetista puuttuva määräraha tällaisen juniorikentän tekemiseksi. Laajasalon liikuntapuiston harrasteolosuhteet tulevat kaupungin suunnitelmien mukaan joka tapauksessa uudistumaan. Tässä yhteydessä on luontevaa tehdä päätös kuplahallin rakentamisesta, jotta hanke liikahtaisi eteenpäin jo ensi talvena.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Laajasalon liikuntapuiston talviolosuhteiden kehittämistä selvitetään kaupunkiympäristön toimialan sekä liikuntarakentamista koskevan taloussuunnittelun yhteydessä, ja että Laajasalon Palloseura ry:n valmistelema toimenpide-esitys otetaan huomioon.
13.10.2021 Valtuustoaloite – Stansvikinkallion metsän suojelu ja asemakaavan muutos
Laajasalon Stansvikissa on satoja vuosia vanhaa ikimetsää, joka rajoittuu mm. merenrantaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kartanoalueeseen. Stansvikinkallion metsässä on suojeltavaksi määriteltyä uhanalaista kasvistoa ja eläimistöä. Stansvikinkallion asemakaava-alueelle (12410) on suunniteltu rakennettavaksi asuntoja noin 2000 ihmiselle osana Kruunuvuorenrannan asuinaluetta. Suurin osa rakentamisesta kohdistuisi Stansvikinkallion alueen pohjoisempaan osaan. Noin 900 asuntoa tulisi noin 10 hehtaarin alueelle Stansvikin kallioille ja rantametsään.
Stansvikinkallion asemakaavat on hyväksytty valtuustossa vuonna 2018. Valtuusto on tehnyt päätökset puutteellisin tiedoin. Sellaiset luontoselvitykset, joissa todetaan alueella esiintyvät lailla suojellut uhanalaiset luontotyypit, ovat valmistuneet tai julkaistu vasta päätöksen jälkeen. Useat lajit ovat EU:n suojeltavien listalla. Myös Uudenmaan liiton selvityksessä ”Uusimaakaava 2050: Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo” todetaan Stansvikin luonto arvokkaaksi ja linnuston osalta valtakunnallisesti poikkeavan monimuotoiseksi. Stansvikin alue on kasvavan Laajasalon kaupunginosan asukkaiden virkistyskäytössä. Sen kasviston sekä eläimistön suojeleminen on tärkeää paitsi luonto- ja kulttuuriarvojen sekä kestävän kehityksen, myös kaupunkilaisten hyvinvoinnin takia.
Uusi Laajasalon raitiotie Kruunuvuorenrantaan luo nopean yhteyden kantakaupungista Stansvikiin, mikä mahdollistaa alueen virkistyskäytön yhä useammalle helsinkiläiselle. Harvinaiset kaupunkimetsät ovat Helsingin vetovoimatekijä myös kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Jos Stansvikinkallion rakentaminen kohdistuisi ainoastaan alueen luoteisosaan, säästyisi vanhaa metsää sellainen alue, joka varjelee luonnon monimuotoisuutta ja sopii virkistyskäyttöön. Asuntotuotannon tavoitteiden toteuttaminen ja luonnon säilyttäminen on jatkuvaa tasapainoilua, mutta tässä tapauksessa rakentaminen olisi mahdollista toteuttaa myös vallitsevaa suunnitelmaa suppeammalle alueelle. Näin säilyisivät Stansvikin muodostaman ympäristökokonaisuuden kannalta tärkeät alueet.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme Stansvikinkallion asemakaavan muuttamista siten, että arvokasta metsää ja sen luontoa suojellaan kaupunkilaisten virkistyskäyttöä varten ja rakentaminen kohdistetaan luontoarvoiltaan heikommille alueille aloitteessa esitetyllä tavalla.
11.03.2020 Talousarvioaloite – julkisen liikenteen lippuetu varhaiskasvatuksen lastenhoitajille
Helsingissä on pula varhaiskasvatuksen lastenhoitajista sekä suomen- että ruotsinkielisissä päiväkodeissa. Työ on matalasti palkattua ja edellyttää liikkumista kodin ja työpaikan välillä. Julkisen liikenteen kausikortin kustannus on aikuiselle noin 60 euroa kuukaudessa.
Lastenhoitajille on myönnetty 25 euron palkankorotus ja perhepäivähoitajille 19 euron kuukausittainen palkankorotus. Vuoden 2019 alussa varhaiskasvatuksen opettajille, erityisopettajille ja kiertäville varhaiskasvatuksen erityisopettajille myönnettiin 175 euron palkankorotus ja tämän vuoden alussa 45 euron korotus.
Lastenhoitajat tekevät yhtä vastuullista ja tärkeää työtä kuin varhaiskasvatuksen opettajatkin. Laadukas varhaiskasvatus ei toteudu ilman riittäviä henkilöstöresursseja. Helsingin päiväkotien on lisättävä kiinnostavuuttaan työnantajina lastenhoitajien keskuudessa, jotta voidaan taata hoitajien riittävä määrä.
Esitämme, että tulevalle talouskaudelle varataan määrärahaa sille, että kaupungin palveluksessa pidempään kuin lyhytkestoisesti työskentelevät varhaiskasvatuksen lastenhoitajat saavat kuukausittaisen maksuttoman julkisen liikenteen kausikortin.
11.03.2020 Talousarvioaloite – yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus varhaiskasvatuksessa
Helsingin itse tuottaman varhaiskasvatuksen kustannukset ovat kasvaneet selvästi viime vuosina kasvaneiden lapsimäärien, mutta myös nousseiden kustannusten seurauksena. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä ei ole seurannut vastaavaa noussutta kustannuskehitystä.
Yksityinen varhaiskasvatus vahvistaa kunnan palveluja tarjoamalla mm. vieraskielistä päivähoitoa, lähellä kotia sijaitsevia hoitopaikkoja ja vahemmille mahdollisuuden valita erilaisten hoitomuotojen välillä. Yksityinen varhaiskasvatus on veronmaksajien näkökulmasta kunnallista kustannustehokkaampaa ja asiakasperheiden palautteen perusteella laadukkaampaa.
Yksityisen varhaiskasvatuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja lasten hoitomuodon valinnanmahdollisuuksien säilyttämiseksi on varmistettava, että Helsingissä on mahdollista tuottaa kaupungin kasvun edellyttämiä monimuotoisia varhaiskasvatuspalveluita, jotka täyttävät entistä kansainvälisempien sekä vaativampien lapsiperheiden tarpeet. Tämä edellyttää yksityisen hoidon tuen tarkistamista siten, että kasvaneet kustannukset otetaan huomioon ja tuki vastaa kaupungin oman tuotannon kustannustason nousua 2019-2020.
Esitämme, että mikäli asia ei ratkea palvelusetelin keinoin, tulevalle talouskaudelle varataan määrärahaa yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottamiseksi, jotta se palaa suhteessa samalle tasolle kuin aiempina vuosina.
17.06.2020 Valtuustoaloite – Lastenvalvojan toiminnan kehittäminen ja palvelun laadun parantaminen
Erotilanteessa lapsen asumisesta, elatuksesta, huoltajuudesta ja toisen vanhemman tapaamisoikeudesta sovitaan tavallisen käytännön mukaan lastenvalvojan luona. Kaupungin sosiaalitoimi vahvistaa sopimuksen. Lastenvalvojina työskentelevien sosiaaliammattilaisten neuvot, osaaminen ja sovittelutaidot ovat erittäin tärkeässä asemassa, kun tavoitteena on löytää lapsen edun mukaisia ratkaisuja yhdessä vanhempien kanssa.
Nyt kuitenkin lapsen edun toteutumista ja palvelun laatua on vaikea arvioida. Lastenvalvojan toiminta on hyvin vaihtelevaa, ja vanhempien saama ohjaus on paljolti riippuvaista työntekijän omasta asennoitumisesta ja kokemuksesta. Vanhemmat voivat esimerkiksi saada lastenvalvojan yleisestä neuvontanumerosta erilaisia ohjeita riippuen siitä, millainen osaaminen on sillä työntekijällä, joka puhelimeen kulloinkin vastaa. Myös lastenvalvojan tapaamisen yhteydessä vanhemmat voivat saada hyvin toisistaan poikkeavaa ohjausta elatusmaksujen määräytymisen, tai lapsen edun mukaisen asumisen ja tapaamisoikeuden toteutumisen suhteen.
Lisäksi Helsingin lastenvalvojien käyttämät kaavakkeet kaipaavat päivittämistä, jotta ne mm. vastaisivat oikeusministeriön ohjeistusta elatuksen perusteiden selvittämiseksi ja yltäisivät samalle laatutasolle, kuin esimerkiksi Espoossa. Yhtenäisiä toimintaperiaatteita ei käytännössä ole. Epäonnistunut lastenvalvojan tapaaminen tai ristiriitaiset ohjeet voivat vaikeuttaa lapsen asioista sopimista ja edesauttaa huoltajuusriitojen päätymistä käräjäoikeuden käsiteltäviksi.
Lasten huoltajuusriitoja on käräjäoikeudessa useita tuhansia vuodessa. Riitaisat käsittelyt huonontavat eronneiden vanhempien kykyä toimia yhteisvanhempina ja vievät resursseja niin vanhemmilta kuin yhteiskunnalta. Oikeuden päätös ei välttämättä ole perheelle sopivin ratkaisu. Lapsen etu toteutuisi parhaiten siten, että vanhemmat sopisivat lapsen asioista ilman käräjöintiä. Jokaisen lapsen tilanteeseen tulee perehtyä tapauskohtaisesti. Silti kuten kaikessa julkisessa toiminnassa, on lastenvalvojien työssä oltava tietyt arviointiperusteet.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki selvittää sosiaalitoimen lastenvalvojien työn toimintaperiaatteiden kehittämisen tarpeita, jotta osaamista ja toimintaa voidaan parantaa.
13.06.2018 Valtuustoaloite – huumeiden tunnistus osaksi ennaltaehkäisevää päihdetyötä
Nuorten satunnaisen huumeiden käytön arkipäiväistyminen on päivittäin otsikoissa. Suurin osa huumeita käyttävistä ihmisistä on nykyisen päihdetyön tavoittamattomissa. Helsingin linjauksen mukaan panostuksia kohdennetaan ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Silti poliisin mukaan Helsingin huumausainerikokset ovat lisääntyneet tasaisesti jo vuosia.
Vuonna 2017 kaupungissa tehtiin yli 4000 huumeisiin liittyvää rikosilmoitusta. Erityisen suurta kasvu on ollut käyttörikosten kohdalla. Nykyinen päihdepalvelujärjestelmämme ei ole riittävän tehokas tunnistamaan riskejä ja puuttumaan huumeiden käyttöön kyllin varhaisessa vaiheessa. Usein huumeiden käyttöön liittyviä haittoja aletaan vähentämään vasta, kun ongelmat ovat syventyneet hallitsemattomiksi. Nykytilanne tulee kalliiksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Lukumääräisesti suurin osa käyttäjistä käyttää huumeita vain satunnaisesti tai kokeilee niitä. Jo kokeiluun ja satunnaiseen käyttöön liittyy merkittäviä riskejä. Riskit liittyvät muun muassa siihen, ettei tiedetä mitä ainetta oikeasti käytetään. 2010-luvulla markkinoille on tullut aiempaa suurempi valikoima aineita. On viitteitä esimerkiksi metamfetamiinin ja tiettyjen muuntohuumeiden myynnistä amfetamiinina.
Kansainvälisesti on saatu lupaavia esimerkkejä käyttäville ihmisille suunnatusta ammatillisesta päihdetyöstä, jossa esimerkiksi terveysneuvonnan, palveluohjauksen ja vertaistoiminnan yhteydessä tarjotaan myös mahdollisuus huumeiden kemialliseen tunnistukseen (drug checking). Mm. A-klinikkasäätiö on tutkinut tehokkaita puuttumisen keinoja: ”huumausaineiden testauspalveluiden avulla tavoitetaan henkilöitä, joilla ei ole ollut aiemmin kontaktia päihdepalveluihin. Tällaisilla menetelmillä on mahdollista mm. estää osa kaikkein vaarallisimpien aineiden käytöstä, vähentää yliannostuksia, kertoa eri aineisiin liittyvistä riskeistä, sekä parantaa varhaisen puuttumisen edellytyksiä.”
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki selvittäisi mahdollisuudet toteuttaa huumeiden tunnistusta osana muuta päihdetyötä.
27.09.2017 Valtuustoaloite – harrastusten liittämisestä osaksi koulupäivää
Lapset ja nuoret harrastavat eri urheilulajeja, tanssia, sekä kulttuuria, kuten musiikkia ja taiteita. Lapset ja nuoret eivät saa terveyssuositusten mukaista liikuntamäärää osallistumalla ainoastaan koulun järjestämille liikuntatunneille. Harrastustoimintaa tarjoavien kolmannen sektorin järjestöjen toiminta keskittyy yleisesti arki-iltoihin, jotka muodostuvat raskaiksi sekä kouluikäisille lapsille että työssä päivisin käyville vanhemmille. Lisäksi peruskouluikäiset lapset saattavat joutua viettämään aikaa aamuisin ja iltapäivisin ilman aikuisen läsnäoloa vanhempien työssäkäynnin vuoksi.
Tutkimusten mukaan yksinolo vaikuttaa lasten kehitykseen epäsuotuisasti. Nykyisellään Helsingissä toimii vain kuusi urheiluseuraa, jotka järjestävät kaupungin avustamaa iltapäiväkerhotoimintaa. Yhdellä seuroista on ohjaaja koulussa aamupäivisin. Tänä syksynä useassa kunnassa peruskoululaisille tarjotaan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia taiteen ja kulttuurin harrastustunteja osana koulupäivää. Tunneille osallistuu 19 722 ylä-ja ala-asteikäistä lasta ja nuorta, joista helsinkiläisiä on noin 1 400, eli vain noin 7% koko Suomen osallistujista.
Muun muassa Sitran sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoiden mukaan lasten ja nuorten sosiaalista kasvua, vuorovaikutustaitoja sekä yleistä hyvinvointia voidaan lisätä liittämällä harrastukset osaksi koulupäivää. Näin yhä useammalla lapsella olisi mahdollisuus kulttuuri- ja liikuntaharrasteisiin vanhempien jaksamisesta ja toimeentulosta riippumatta. Yhteistyö järjestöjen, koulujen ja kotien välillä parantaisi edelleen valmiuksia syrjäytymistä ehkäisevään etsivään työhön, helpottaisi erityislahjakkuuksien ja-tarpeiden tunnistamista ja tukemista, sekä eheyttäisi lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista oppimista ja kehitystä.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki sisällyttää ylä- ja ala-asteikäisten lasten ja nuorten koulupäiviin valinnaista ja vapaaehtoista harrastustoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat kolmannen sektorin taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Esityksemme tukee pormestarin esitystä Helsingin kaupunkistrategiaksi vuosille 20172021, jossa todetaan, että ”Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorella on harrastus” ja ”lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.”
Toivomusponnet | Hemställningsklämmar
Puheenvuorot valtuuston kokouksissa | Videoinspelningar från fullmäktiges sammanträdent
