Uskon, ett\u00e4 meist\u00e4 jokainen tiet\u00e4\u00e4 millainen olisi hyv\u00e4 Helsinki. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien teht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 kaupungista sellainen. Yhteinen tekeminen ja osallistuminen on oikea tapa kehitt\u00e4\u00e4 kaupunkia. Omasta mielest\u00e4ni hyv\u00e4ss\u00e4 Helsingiss\u00e4 l\u00e4himets\u00e4t, rannat, puistot sek\u00e4 autotiet kuuluvat luonnollisena osana el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kaupunkikuvaan. Koulut, kaupat, liikuntapaikat ja terveydenhoitoyksik\u00f6t ovat l\u00e4hell\u00e4, eik\u00e4 palveluihin tarvitse jonottaa. Liikenne on sujuvaa. Ihmiset voivat valita liikkua mill\u00e4 tahansa kulkuneuvolla. Turvallisen autoilun mahdollisuuksia parannetaan ja s\u00e4hk\u00f6autojen lataukseen sopivaa pys\u00e4k\u00f6intitilaa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. Asuntoja rakennetaan Helsingin reunoille luontoalueiden ehdoilla. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on kaupunkisuunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n
Alla on lis\u00e4\u00e4 ajatuksiani ajankohtaisista asioista. V\u00e4itt\u00e4m\u00e4t ovat Iltalehden ja Uusi Suomen vaalikonekysymyksi\u00e4. Alla omat vastaukseni perusteluineen. Voit tehd\u00e4 vaalikoneen my\u00f6s itse t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. \u00c4\u00e4nest\u00e4, jos olet samaa mielt\u00e4!<\/p>\n\n\n 1. Verotusta ei pid\u00e4 kunnassani en\u00e4\u00e4 nostaa, vaan etsi\u00e4 mieluummin menoleikkauksia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Verojen nostaminen ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 taloudenpitoa. P\u00e4invastoin kuntaveroa on syyt\u00e4 laskea, eik\u00e4 menoleikkauksia silti tarvita. Matala veroaste ja laajempi veropohja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kaupungin elinvoimaa. Helsingiss\u00e4 on laskettu kuntaveroa jo aiemmin ja nyt sit\u00e4 on varaa laskea viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4. N\u00e4in ostovoima paranee, yritt\u00e4jyys kannattaa, ty\u00f6paikkoja riitt\u00e4\u00e4 ja talous kasvaa. T\u00e4ll\u00e4 tavalla veroja kertyy, talous pysyy vakaana ja palveluja on pysyv\u00e4sti tarjolla. N\u00e4in voidaan tarjota my\u00f6s parempaa sosiaaliturvaa sit\u00e4 tarvitseville. <\/p>\n\n\n\n 2. Uskon hallituksen sote-uudistuksen parantavan kuntani sosiaali- ja terveyspalveluita.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4.<\/strong> <\/em>Helsingin t\u00e4ytyy olla maakuntansa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse sosiaali- ja terveydenhoidon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 omalla alueellaan. Nyt ongelmana ovat hoitojonot ja pitk\u00e4t odotusajat perusterveiden ihmisten hoitoon p\u00e4\u00e4syss\u00e4. Hoito ja terveyspalvelut sin\u00e4ns\u00e4 ovat maan laadukkaimpia. Helsingin pit\u00e4\u00e4 voida itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 verotuksesta ja sopeuttaa se sotemenoihin. Uuden maakuntaveron syntyminen lis\u00e4isi todenn\u00e4k\u00f6isesti kokonaisveroastetta. Se ei ole hyv\u00e4, sill\u00e4 Helsinkil\u00e4iset joutuisivat koko maan sote-menojen maksajaksi.<\/p>\n\n\n\n 3. Vanhusten huolehtimiseen niin kodeissa kuin laitoksissa pit\u00e4isi suunnata lis\u00e4\u00e4 rahaa, vaikka se olisi pois lasten kouluttamisesta ja hoitamisesta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4<\/strong>.<\/em> Kunnan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on huolehtia laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja koulutuksesta. Sek\u00e4 lasten ett\u00e4 vanhusten kotihoitopalveluja on resursoitava paremmin. Laitoksissa tapahtuva vanhushoiva- ja varhaiskasvatus tulee kaupungille kalliimmaksi kuin hoidon j\u00e4rjest\u00e4minen kodeissa. Parasta olisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 laitoshoito esimerkiksi palvelusetelin avulla yksityisten yritysten kautta, jotta ei tarvitse tinki\u00e4 mink\u00e4\u00e4n ik\u00e4isten saamasta palvelusta. Helsinki tietysti valvoisi palvelun laatua ja yhdenvertaista hoitoon p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 4. Koulu- ja p\u00e4iv\u00e4hoitoverkostoa ei saa supistaa, vaikka se kirist\u00e4isi kunnan taloutta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> <\/strong>Helsingin on investoitava etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 lasten hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen ja koulun teht\u00e4v\u00e4 on kasvattaa lapsista yhteiskuntakelpoisia aikuisia, jotka omaava oman potentiaalinsa mukaiset tiedot ja taidot. Ty\u00f6kyvytt\u00f6mi\u00e4 tai \u2013haluttomia ja mielenterveyspalveluja tarvitsevia nuoria on nyky\u00e4\u00e4n aivan liikaa. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien vanhempien arki ei toimi, jos p\u00e4iv\u00e4kotipaikkaa ei saa l\u00e4helt\u00e4. Koulujen on oltava terveit\u00e4 ja ryhm\u00e4kokojen niin pieni\u00e4, ett\u00e4 opettajalla ja hoitajalla on aikaa kohdata lapset ja nuoret. Jokaiselle nuorelle on voitava taata toisen asteen tutkinto sek\u00e4 korkeakoulupaikka. <\/p>\n\n\n\n 5. Vanhusten hoivapalvelujen tuottamista ei pit\u00e4isi ulkoistaa yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 yksityisille yrityksille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4.<\/strong> <\/em>Helsingin on valvottava paremmin vanhusten hoivan ja muiden palvelujen laatua ja hintaa. Yksityisen kautta yh\u00e4 useampi vanhus saisi parempaa hoivaa ja p\u00e4\u00e4sisi toiveidensa mukaiseen hoivapaikkaan. Kaupungin julkisia palvelulaitoksia on hyv\u00e4 yhti\u00f6itt\u00e4\u00e4. Yksityiset yritykset tuottavat kuitenkin palvelut tavallisesti kustannustehokkaammin, kuin julkinen sektori. Markkinaehtoinen kilpailu lis\u00e4\u00e4 palvelujen saatavuutta ja laatua, sek\u00e4 madaltaa palvelujen asiakashintoja terveen kilpailun kautta. Lis\u00e4ksi kotihoitopalveluja on resursoitava paremmin – kunnallinen vanhushoiva- ja varhaiskasvatus tulee kaupungille kalliimmaksi kuin hoidon j\u00e4rjest\u00e4minen omaisten avulla, tai hoidon j\u00e4rjest\u00e4minen esimerkiksi palvelusetelin avulla yksityisten yritysten kautta.<\/p>\n\n\n\n 6. Kuntani on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 resursseja turvallisuuden parantamiseksi, jotta turvattomuuden tunne ei lis\u00e4\u00e4nny, vaan v\u00e4henee.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Sek\u00e4 maahanmuuttajien kotouttamiseen ett\u00e4 poliisin rikostutkintaan ja henkil\u00f6st\u00f6resursointiin tarvitaan lis\u00e4\u00e4 rahaa. Kouluterveyskyselyt paljastavat nuorten naisten kokevan turvattomuutta entist\u00e4 enemm\u00e4n. Liikkuvan poliisin ty\u00f6teht\u00e4viin Helsingin seudulla liittyy hyvin usein muu kuin kantasuomalaistaustainen henkil\u00f6 (poliisista kuultua). Ongelmia syntyy, jos maahanmuuttajat eiv\u00e4t kotoudu ja sopeudu Suomeen siten, ett\u00e4 voivat k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ja toimia yhteiskuntamme tapojen mukaisesti. Valtion pit\u00e4isi tukea Helsinki\u00e4 paremmin, sill\u00e4 ongelmat ovat p\u00e4\u00e4kaupungissa muuta maata suuremmat.<\/p>\n\n\n\n 7. Kannatan asunnottomuuden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sosiaalisesti tuettua asumista, vaikka niit\u00e4 tulisi omalle asuinalueelleni.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4<\/strong><\/em>.<\/strong> Asunnottomuutta pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 ei tapahdu tehokkaasti tuettua asumista j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 se kasvattaa asumistukien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 kautta veroja tai valtionvelkaa. Tuettu asuminen my\u00f6s nostaa yleist\u00e4 vuokratasoa. Asunnottomuuteen pit\u00e4\u00e4 puuttua j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilap\u00e4ist\u00e4 asumista ja ohjaamalla asunnottomat ty\u00f6llist\u00e4mispalvelujen piiriin ja tavallisille asuntomarkkinoille. Alueiden eriarvoistuminen on jatkuva haaste Helsingiss\u00e4 ja se lis\u00e4\u00e4 ongelmien kasautumisen, mm. syrj\u00e4ytymisen ja lapsiperhek\u00f6yhyyden riski\u00e4. Kaavoituksen ja rakentamisen keinoin pyrit\u00e4\u00e4n jatkuvasti vaikuttamaan alueiden asukaskantaan ja asumisen hintaan. Harva haluaa asua ns. huonolla alueella, joten on hyv\u00e4 asuttaa eri v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 tasaisesti eri asuinalueille.<\/p>\n\n\n\n 8. Kuntaani voi ottaa lis\u00e4\u00e4 pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4. <\/strong><\/em>Opiskelu- ja ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto on talouskasvun kannalta tarpeellista ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tukea. Turvapaikanhakijoiden kohdalla maahanmuutto on hankalampi aihe, sill\u00e4 kotouttaminen tulee Helsingille kalliiksi. Ongelmia syntyy, jos maahanmuuttajat eiv\u00e4t kotoudu ja sopeudu Suomeen niin, ett\u00e4 heist\u00e4 tulee veroja maksavia kunnon kansalaisia. Valtion pit\u00e4isi tukea Helsinki\u00e4 taloudellisesti paremmin, jotta lis\u00e4\u00e4 pakolaisia olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ottaa. Helsingiss\u00e4 on jo muuta maata enemm\u00e4n turvapaikanhakijoita ja useat hakeutuvat p\u00e4\u00e4kaupunkiin maahanmuuton j\u00e4lkeen. Kotouttamistoimista – koulutuksesta, terveydenhuollosta yms – aiheutuu kaupungille kohtuuttomasti menoja, joiden kattamiseksi voidaan joutua tekem\u00e4\u00e4n ns. kantav\u00e4est\u00f6n palveluja huonontavia ratkaisuja (mm. kotihoidontuen Helsinki-lis\u00e4n poistaminen, positiivisen syrjinn\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4rahat kouluille). <\/p>\n\n\n\n 9. Kuntaani pit\u00e4isi rakennuttaa lis\u00e4\u00e4 edullisia vuokra-asuntoja.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Neutraali<\/strong><\/em>.<\/strong> V\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4 kysymyksenasettelu. Julkisin varoin tuettuja edullisia vuokra-asuntoja ei pid\u00e4 rakentaa jatkuvasti lis\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se voi nostaa vuokratasoa sek\u00e4 kasvattaa asumistukien tarvetta, mik\u00e4 taas voi johtaa veronkorotuksiin. Se ei ole hyv\u00e4. Kuitenkin sek\u00e4 vuokra- ett\u00e4 omistusasumisen tarjontaa t\u00e4ytyy ilman muuta lis\u00e4t\u00e4, jotta vuokrataso laskee. On my\u00f6s hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 omistusasuminen on kuukausittaisilta menoilta usein vuokra-asumista edullisempaa. Kaavoituksen ja rakentamisen keinoin pyrit\u00e4\u00e4n jatkuvasti vaikuttamaan alueiden asukaskantaan ja asumisen hintaan. Lis\u00e4rakentaminen tulee tehd\u00e4 luontoalueita kunnioittaen. Helsingiss\u00e4 on ainutlaatuista mets\u00e4\u00e4, merialueita ja keskusta on jo varsin tihe\u00e4\u00e4n rakennettu. Helsingin laidoille on varaa laajentaa. <\/p>\n\n\n\n 10. Kuntani tulisi pyrki\u00e4 eri keinoin tonttien hinnoilla ja verotuksella lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n omistusasumisen houkuttelevuutta kunnassani.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> <\/strong>On hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 omistusasuminen on kuukausittaisilta menoilta usein vuokra-asumista edullisempaa. Kiinteist\u00f6vero voisi olla matalampi, jos sit\u00e4 maksavia omistusasujia olisi enemm\u00e4n. Sek\u00e4 vuokra- ett\u00e4 omistusasumisen tarjontaa t\u00e4ytyy ilman muuta lis\u00e4t\u00e4, jotta asumisen hinta laskee. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa my\u00f6s alueiden asukaskantaan. Lis\u00e4rakentaminen tulee tehd\u00e4 luontoalueita kunnioittaen. Helsingiss\u00e4 on ainutlaatuista mets\u00e4\u00e4, merialueita ja keskusta on jo varsin tihe\u00e4\u00e4n rakennettu. Helsingin laidoille on varaa laajentaa. <\/p>\n\n\n\n 11. Kotikuntaani pit\u00e4isi rakentaa lis\u00e4\u00e4 tuulivoimaa tai muita uusiutuvan energian l\u00e4hteit\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong> <\/em>Helen tuottaa 14% energiasta uusiutuvalla energialla (mm. tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla sek\u00e4 hukkaenergiaa kierr\u00e4tt\u00e4vien l\u00e4mp\u00f6pumppujen avulla). Kaikkiaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 energiantuotantoa on 26%. T\u00e4h\u00e4n kuuluvat ydivoima sek\u00e4 uusiutuvat energianl\u00e4hteet. On kest\u00e4v\u00e4 ilmastoteko kehitt\u00e4\u00e4 ja jatkaa p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n ydinvoiman turvallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Fissioydinvoima on perusta s\u00e4hk\u00f6n tuotannolle. Biol\u00e4mm\u00f6n laajempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa en suosi, sill\u00e4 se on kallista eik\u00e4 auta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, vaan p\u00e4invastoin. Liikenteen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen ei saa maksaa kaupunkilaisille liikaa. Panostaisin my\u00f6s fuusioydinenergian tutkimiseen.<\/p>\n\n\n\n 12. Energia-alalla suunnitellaan pienydinvoimaloita. Hyv\u00e4ksyn sellaisen sijoittamisen kuntaani.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> On kest\u00e4v\u00e4 ilmastoteko kehitt\u00e4\u00e4 ja jatkaa p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n ydinvoiman turvallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Fissioydinvoima on perusta s\u00e4hk\u00f6n tuotannolle ja pienydinvoimalat voivat leikata p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 roimasti. Liikenteen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen ei saa maksaa kaupunkilaisille liikaa. Panostaisin my\u00f6s fuusioydinenergian tutkimiseen.<\/p>\n\n\n\n 13. Kunnan on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitett\u00e4v\u00e4 julkista liikennett\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong> <\/em>Helsingiss\u00e4 on hyvin toimiva julkinen liikenne ja suurimmat tulevat investoinnit on kohdistettu raitioliikenteen kehitt\u00e4miseen, mutta yksityis- ja ammattiautoilijoiden liikkumista on huononnettu monin eri tavoin jo pitk\u00e4\u00e4n. Pys\u00e4k\u00f6intipaikat v\u00e4henev\u00e4t jatkuvasti. Kaupunkibulevardeja ja raitioliikennett\u00e4 rakennetaan, mutta keskustatunnelia vastustetaan. Keskustan yritykset ovat henkitoreissaan, jos t\u00e4m\u00e4 kehitys jatkuu. S\u00e4hk\u00f6- ja kaasuautoilu on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, mink\u00e4 pit\u00e4isi olla kaupunkisuunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohta. Teiden tielt\u00e4 ei tarvitse raivata mets\u00e4\u00e4 ja puistoja, tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muiden liikkumismuotojen tilaa. Raitioteiden rakentaminen ei ole yht\u00e4 ekologista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Kaikkia liikkumismuotoja olisi kehitett\u00e4v\u00e4 rinnakkain.<\/p>\n\n\n\n 14. Kunnan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 lis\u00e4\u00e4 py\u00f6r\u00e4teit\u00e4, vaikka ne veisiv\u00e4t tilaa autokaistoilta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4.<\/strong> <\/em>Kaikkia liikkumismuotoja on kehitett\u00e4v\u00e4 rinnakkain. Helsingiss\u00e4 on viime vuosina saavutettu kattava kaupunkipy\u00f6r\u00e4- ja py\u00f6r\u00e4tieverkosto, jota on kasvatettu parkkitilan ja autokaistojen kustannuksella. On turvallisuuskysymys, ett\u00e4 autot mahtuvat teille ilman riski\u00e4 kevyen liikenteen vahingoittumisesta. Kovasti ei ole en\u00e4\u00e4 tarkoituksenmukaista kasvattaa py\u00f6r\u00e4teit\u00e4 autokaistojen puolelle, ellei moottoriliikennett\u00e4 siirret\u00e4 maan alle.<\/p>\n\n\n\n 15. Kuntani pit\u00e4\u00e4 panostaa merkitt\u00e4v\u00e4sti s\u00e4hk\u00f6- ja kaasuautoilun infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi latauspaikkoihin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Sek\u00e4 julkinen ett\u00e4 yksityinen s\u00e4hk\u00f6- ja kaasuautoilu on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, mink\u00e4 pit\u00e4isi olla kaupunkisuunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohta. My\u00f6s yritysten tavarantoimitukset ja kuljetukset tapahtuvat autoilla. Teiden tielt\u00e4 ei tarvitse raivata mets\u00e4\u00e4 ja puistoja, tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muiden liikkumismuotojen tilaa. Raitioteiden rakentaminen ei ole yht\u00e4 ekologista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4, joten nykyisen raitioinfran merkitt\u00e4v\u00e4 laajentaminen ei ole oikea kehityssuunta.<\/p>\n\n\n\n 16. Kannatan viikoittaisia kasvisruokap\u00e4ivi\u00e4 kouluihin kunnassani.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4.<\/strong><\/em> <\/strong>Punaisen lihan korvaaminen vaalealla on ilmasto- ja terveysteko. Kasvisruoka voi olla yht\u00e4 terveellist\u00e4 tai terveellisemp\u00e4\u00e4 kuin liharuoka. Kasvisruokaa pit\u00e4isi olla tarjolla, mutta p\u00e4ivien kiinti\u00f6imisest\u00e4 ”kasvisruokap\u00e4iviksi” voisi luopua kouluissa ja muissa julkisissa laitoksissa.<\/p>\n\n\n\n 17. Kannatan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta kunnassani.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Neutraali<\/strong><\/em>. <\/strong>Priden kunniaksi saa liputtaa niin halutessaan, mutta pakollista liputusta en kannata. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kaupunki asettaa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, sen parempi. Suomen virallisia liputusp\u00e4ivi\u00e4 ei j\u00e4rjest\u00e4 Helsingin kaupunki, vaan sis\u00e4ministeri\u00f6. Vapaaehtoista liputusta ei kuitenkaan ole kielletty. Liputtaa saa aina, kun siihen katsotaan aihetta olevan.<\/p>\n\n\n\n 18. Ei haittaa, ett\u00e4 yhteiskunnassa jotkut ryhm\u00e4t ovat paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4<\/strong><\/em>.<\/strong> Tuloerojen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan mittarina on liioiteltu Suomessa. Pienituloisia tuetaan monella valtion tuella ja verohelpotuksin, mik\u00e4 tasoittaa hyvinvointieroja, vaikka rahapussi kaverilla n\u00e4ytt\u00e4isikin suuremmalta. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on miten moni p\u00e4\u00e4see eroon k\u00f6yhyysloukusta ty\u00f6n ja j\u00e4rkev\u00e4n veropolitiikan kautta. L\u00e4ht\u00f6kohdan tulee olla se, ett\u00e4 jokainen maksaa yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 suhteellisesti varojensa mukaan. Tuloeroja on, mutta jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet opiskella ja ahkeroida saavuttaakseen haluamansa tulotason.<\/p>\n\n\n\n 19. Mielest\u00e4ni yhteiskunnan ei pit\u00e4isi ohjata vahvasti siihen, ett\u00e4 \u00e4iti ja is\u00e4 ovat perhevapaalla yht\u00e4 paljon lasten kanssa kotona.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Yli 90 prosenttia lastaan kotihoidontuella hoitavista vanhemmista ovat \u00e4itej\u00e4. Kannatan lasten kotihoitoa, mutta perheiden pit\u00e4\u00e4 voida valita j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 se parhaaksi katsomallaan tavalla vanhempien kesken. Pitkien perhevapaiden aiheuttamat riskit ty\u00f6uralle, palkkakehitykselle ja el\u00e4kkeisiin kohdistuvat p\u00e4\u00e4osin naisiin, mik\u00e4 ei ole hyv\u00e4. Is\u00e4t ovat tasavertaisia vanhempia, mutta \u00e4idin l\u00e4heisyys on aivan pienelle lapselle biologisista syist\u00e4 yleens\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Eroperheiss\u00e4 ja yhden aikuisen perheiss\u00e4 on usein vain yksi vanhempi, joka voi pit\u00e4\u00e4 perhevapaita. T\u00e4m\u00e4 on huomioitava p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 niin, ett\u00e4 yksi lapsen kanssa asuvien \u00e4itien mahdollisuudet hoitaa lastaan kotona eiv\u00e4t vaarannu esim. vain isille korvamerkittyjen vapaiden takia.<\/p>\n\n\n\n 20. Monikulttuurisuuden edist\u00e4minen lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kunnassani on hyv\u00e4 asia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Maahanmuuton m\u00e4\u00e4r\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyn l\u00e4ht\u00f6kohdan ei pid\u00e4 olla monikulttuurisuuden edist\u00e4minen. Monikulttuurisuus on ajatusmalli, jossa erilaisuus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 opitaan paremmin kouluissa, kuin siten, ett\u00e4 naapuriin muuttaa ulkomaalaistaustainen asukas. Kaikkea maahanmuuttoa ei pid\u00e4 niputtaa yhteen. Turvapaikanhakijat sek\u00e4 opiskelu- ja ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto ovat t\u00e4ysin eri asioita. Turvapaikanhakijoita ei pid\u00e4 ottaa enemp\u00e4\u00e4, kuin voidaan kunnolla kotouttaa. Ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa taas tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n Maahanmuutto ei sin\u00e4ns\u00e4 ole paha asia. Todellisia uhkia ovat pakolaiskriisi, ep\u00e4onnistunut kotouttaminen, ty\u00f6llisyyden kohtaanto-ongelma, kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n huoltosuhde ja ty\u00f6h\u00f6n kannustamaton sosiaalipolitiikka. Aktiivinen syrj\u00e4ytyneiden ja ty\u00f6tt\u00f6mien nuorten pelastaminen kouluun ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kantasuomalaisten juuret ovat p\u00e4\u00e4osin Keski-Euroopassa. Jo vuonna 1922 Suomessa on asunut yli 33 000 ulkomaalaistaustaista ihmist\u00e4. Meist\u00e4 jokaisessa asuu pieni maahanmuuttaja. Lis\u00e4\u00e4 blogissani On v\u00e4\u00e4rin niputtaa kaikki maahanmuutto yhteen<\/a> <\/p>\n\n\n\n 21. Kannatan Helsingin kantakaupungin laajentamista muuttamalla moottoritiem\u00e4isi\u00e4 sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4yli\u00e4 urbaaneiksi p\u00e4\u00e4kaduiksi. T\u00e4llaisilla kaupunkibulevardeilla olisi v\u00e4hemm\u00e4n tilaa yksityisautoille ja enemm\u00e4n tilaa joukkoliikenteelle, k\u00e4velij\u00f6ille ja py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6ille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eri mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Kysymyksenasettelusta tulee mielikuva, ett\u00e4 ”urbaanit p\u00e4\u00e4kadut” olisivat jotenkin vehreit\u00e4 ja luonnonmukaisia. N\u00e4in asia ei ole. Laajasaloon rakenteilla olevan kaupunkibulevardin tielt\u00e4 on kaadettu satoja vuosia vanhoja kauniita puita ja merelliset luontoreitit tullaan korvaamaan betonilla ja asvaltilla. T\u00e4m\u00e4 on surullista. Sis\u00e4\u00e4ntulov\u00e4ylien ei tarvitse olla moottoritiem\u00e4isi\u00e4 salliakseen yksityisautoilun. P\u00e4\u00e4asiassa ne ovat luonnonkauniita mets\u00e4reunaisia teit\u00e4, joilla voidaan liikkua my\u00f6s sek\u00e4 k\u00e4vellen, py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 julkisilla. Kaupunkibulevardisointi tarkoittaa hitaampaa julkista ja yksityist\u00e4 autoliikennett\u00e4, mik\u00e4 haittaa muualla kuin keskustassa asuvien perheiden liikkumista kaikkiin suuntiin. Yksityisautoilu ei ole pahasta, s\u00e4hk\u00f6autot ja hybridit s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t luontoa enemm\u00e4n kuin raitiotiet.<\/p>\n\n\n\n 22. Malmin lentokent\u00e4n alueelta on l\u00f6ytynyt lis\u00e4\u00e4 liito-oravien pes\u00e4puita. Alue on muutenkin merkitt\u00e4v\u00e4 osa Helsingin kulttuuria, joten p\u00e4\u00e4t\u00f6s alueelle rakennettavista taloista on pohdittava viel\u00e4 kerran uudelleen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/strong><\/em>.<\/strong> Malmin kent\u00e4n alue on ainutlaatuinen luontoalue ja kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6 Euroopan ja maailman mittakaavassa. Museovirasto on vahvasti esitt\u00e4nyt koko alueen suojelua. Sen kulttuuriarvoja vaalitaan parhaiten siten, ett\u00e4 lentotoiminta jatkuu ja lentok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarvittavat rakennuksia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t alueet, kuten kiitotie ja muut ulkoalueet, suojataan asemakaavalla. Olen \u00e4\u00e4nestytt\u00e4nyt valtuustossa t\u00e4st\u00e4 asiasta ja tehnyt useita ponsia sek\u00e4 kannanottoja Malmin alueen suojelemiseksi. Malmin lentokentt\u00e4 on koko Suomelle t\u00e4rke\u00e4 kansainv\u00e4lisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Maaper\u00e4 ei ole asuinrakentamiselle suotuisaa ja hankkeet maksaisivat paljon. P\u00e4\u00e4t\u00f6s rakentamisesta on annettava suuntaa-antavaan kansan\u00e4\u00e4nestykseen ja pohdittava uudelleen.<\/p>\n\n\n\n 23. Kannatan arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista Helsingin Etel\u00e4satamaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Museolla on poikkeuksellisen paljon valmista yksityist\u00e4 rahoitusta, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 24 miljoonaa euroa. Valtio tukee hanketta, joten Helsingin rahoituksen osuus voi olla suhteellisen pieni verraten Helsingille museosta koituvaan hy\u00f6tyyn. Museo on kansainv\u00e4lisesti vetovoimainen ja kunnioittaa suomalaista muotoilua, joka on arvostettu osa kulttuuriperim\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 24. Helsingin kaupunki ei saa myyd\u00e4 Lapinlahden alueen rakennuksia kiinteist\u00f6sijoittajille, vaan rakennukset on pidett\u00e4v\u00e4 julkisessa omistuksessa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong> <\/em>Rakennukset ja alue ovat yritt\u00e4jien ja voittoa tavoittelemattomien toimijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sek\u00e4 avoimia kaikille kaupunkilaisille. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 historiallisia tiloja ett\u00e4 mm. Helsingin vanhinta julkista saunaa. Lapinlahdessa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuosittain l\u00e4hes 400 tilaisuutta ja tapahtumaa, k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 on vuosittain noin 50 000. Se on paikka yhteis\u00f6llisyydelle ja mielen hyvinvoinnille. Kaupunki voi edelleen kehitt\u00e4\u00e4 alueen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta sen myyminen kiinteist\u00f6sijoittajille toisi todenn\u00e4k\u00f6isesti paikalle hotellitoimintaa, jolloin alue ei en\u00e4\u00e4 kuuluisi kaupunkilaisille ja paikallisille pienyritt\u00e4jille.<\/p>\n\n\n\n 25. Pid\u00e4n nuorten tekem\u00e4\u00e4 rikollisuutta turvallisuutta uhkaavana ongelmana, johon on puututtava muutenkin kuin sosiaalipalveluita ja koulujen tukea lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/em> Rikoksia tekev\u00e4t ja p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nuoret oirelevat. Oireilu on aina huolestuttavaa ja vaatii puuttumista. Psyykkisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi syrj\u00e4ytymisest\u00e4 johtuvaan ahdistukseen, puututaan parhaiten ennaltaehk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4. Kouluissa ja koulun ulkopuolella tapahtuva henkinen ja fyysinen v\u00e4kivalta on sellainen turvallisuutta uhkaava ongelma, jonka kitkemiseksi on entist\u00e4 tiukemmin sitoutettava opettajien ja sosiaalitoimen lis\u00e4ksi vanhemmat sek\u00e4 poliisi.<\/p>\n\n\n\n Haluatko keskustella lis\u00e4\u00e4 sinulle t\u00e4rkeist\u00e4 asioista? Olen parhaiten tavoitettavissa puhelimitse<\/a>. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Uskon, ett\u00e4 meist\u00e4 jokainen tiet\u00e4\u00e4 millainen olisi hyv\u00e4 Helsinki. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien teht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 kaupungista sellainen. Yhteinen tekeminen ja osallistuminen on oikea tapa kehitt\u00e4\u00e4 kaupunkia. Omasta mielest\u00e4ni hyv\u00e4ss\u00e4 Helsingiss\u00e4 l\u00e4himets\u00e4t, rannat, puistot sek\u00e4 autotiet kuuluvat luonnollisena osana el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kaupunkikuvaan. Koulut, kaupat, liikuntapaikat ja terveydenhoitoyksik\u00f6t ovat l\u00e4hell\u00e4, eik\u00e4 palveluihin tarvitse jonottaa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1490,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advgb_blocks_editor_width":"","advgb_blocks_columns_visual_guide":"","_mi_skip_tracking":false},"categories":[1],"tags":[129,71,6,72,142,117,13,143,21],"author_meta":{"display_name":"Mirita Saxberg","author_link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/author\/mirita\/"},"featured_img":"https:\/\/www.mirita.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Mirita-Luonto-liikenne-ja-la\u0308hipalvelut-1-300x149.jpg","coauthors":[],"tax_additional":{"categories":{"linked":["Yleinen<\/a>"],"unlinked":["Yleinen<\/span>"]},"tags":{"linked":["autoilu<\/a>","Helsinki<\/a>","koulutus<\/a>","kuntavaalit<\/a>","vaalikone<\/a>","varhaiskasvatus<\/a>","verotus<\/a>","ymp\u00e4rist\u00f6<\/a>","yritt\u00e4minen<\/a>"],"unlinked":["autoilu<\/span>","Helsinki<\/span>","koulutus<\/span>","kuntavaalit<\/span>","vaalikone<\/span>","varhaiskasvatus<\/span>","verotus<\/span>","ymp\u00e4rist\u00f6<\/span>","yritt\u00e4minen<\/span>"]}},"comment_count":"0","relative_dates":{"created":"Posted 5 vuotta ago","modified":"Updated 4 vuotta ago"},"absolute_dates":{"created":"Posted on 12.5.2021","modified":"Updated on 25.9.2022"},"absolute_dates_time":{"created":"Posted on 12.5.2021 14:00","modified":"Updated on 25.9.2022 10:36"},"featured_img_caption":"","series_order":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1654"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1654"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1654\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2005,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1654\/revisions\/2005"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1654"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1654"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1654"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}