{"id":233,"date":"2018-03-21T17:36:02","date_gmt":"2018-03-21T15:36:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.mirita.fi\/?p=233"},"modified":"2021-03-03T14:49:36","modified_gmt":"2021-03-03T12:49:36","slug":"kiusaaminen-on-kouluvakivaltaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/2018\/03\/21\/kiusaaminen-on-kouluvakivaltaa\/","title":{"rendered":"Kiusaaminen on kouluv\u00e4kivaltaa"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Koulujen arkea tuntemattomille sana \u201dkiusaaminen\u201d saattaa kalskahtaa vastaavalta pienelt\u00e4 rutinalta kuin \u201dkiukuttelu\u201d tai jokin, mit\u00e4 lapset tekev\u00e4t pikkupahuuksissaan. T\u00e4ll\u00e4 viikolla A-studio avasi hyvin sit\u00e4, mit\u00e4 koulukiusaaminen on. Se ei ole olankohautuksella kuitattavaa pikku kiusantekoa, vaan pahimmillaan raakaa v\u00e4kivaltaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\u00a0Nimittely, repiminen, pois sulkeminen, ly\u00f6minen, tavaroiden varastelu tai piilottelu, esineill\u00e4 heittely, juoruilu, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, somessa tapahtuva mustamaalaaminen ja muu toiseen ihmiseen kohdistuva loukkaus johtaa pahimmillaan itsemurhiin. Ruumiillinen v\u00e4kivalta on aina samalla henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa. Henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa on olemassa my\u00f6s ilman fyysist\u00e4 kosketusta.<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n

Kuten v\u00e4kivalta aina, koulukiusaaminen aiheuttaa henkisi\u00e4 vammoja, jotka vaikuttavat ihmiseen pitk\u00e4kestoisesti. Etenkin lapsilla ja nuorilla herk\u00e4n kehitysvaiheen aikana syntyneet vauriot varjostavat henkist\u00e4 kehityst\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n \u2013 monesti aiheuttaen loppuel\u00e4m\u00e4n psyykkiset haavat. Kouluaikana koettu v\u00e4kivalta voi olla syyn\u00e4 mm. ahdistukseen, masennukseen, sitoutumiskammoon, itsetunto-ongelmiin, v\u00e4kivaltaisuuteen ja esiintymiskammoon. Saattaa olla, ett\u00e4 koulukiusattu ei koskaan kykene yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tervett\u00e4 parisuhdetta ilman psyyken parantavaa apua, tai my\u00f6hemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4nvaiheen kriisin positiivista ratkaisua.<\/p>\n

Aikuisten keskuudessa vastaava v\u00e4kivallan teko ja toisen ihmisen vammauttaminen on rikos, joka johtaa rangaistukseen. Lasten ja nuorten kohdalla rangaistuksen korvaa koulutus, opastus oikeanlaiseen k\u00e4yt\u00f6kseen ja avun anto. Apua tarvitsevat niin v\u00e4kivallan tekij\u00e4t kuin sen uhritkin. Auttaminen on kuitenkin hankalaa, jos avun tarpeesta ei tiedet\u00e4. Kiusatuksi joutumista h\u00e4vet\u00e4\u00e4n ja sen j\u00e4lki\u00e4 piilotellaan. Kotona valehdellaan, ett\u00e4 uusi pipo hukkui, eik\u00e4 kerrota totuutta, ett\u00e4 joku otti sen p\u00e4\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 antanut takaisin. Kiusattu lapsi ottaa mieluummin vastaan vanhemmilta tulevat moitteet kuin sanoo mit\u00e4 oikeasti tapahtui.<\/p>\n

Vanhemmat eiv\u00e4t aina huomaa lastensa kokemaa kouluv\u00e4kivaltaa. Toiset vanhemmat eiv\u00e4t v\u00e4lit\u00e4. Opettajat eiv\u00e4t aina huomaa oppilaidensa kokemaa kouluv\u00e4kivaltaa. Toiset opettajat eiv\u00e4t v\u00e4lit\u00e4. Oppilas- ja opiskelijahuolto, eli koulupsykologit ja terveydenhoito m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sote-uudistuksessa osaksi kuntien ja koulujen j\u00e4rjest\u00e4misvastuulla olevia koulujen palveluja. Sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6ntekij\u00f6ille annetaan vastuu auttaa kiusattuja. Kunnilla ja kouluilla on kasvavat oikeudet puuttua kiusaamiseen.<\/p>\n

Lasten ja nuorten keskuudessa paras tapa k\u00e4yt\u00f6ksen muuttumiseen on sosiaalinen paine ja koulukiusaajien julkinen h\u00e4pe\u00e4 teoistaan. A-studiossa rohkeasti kokemuksistaan kertonut v\u00e4kivallan uhri, 14-vuotias Cinderella Karisukki, kertoi kiusaamisen v\u00e4hentyneen, kun h\u00e4n teki siit\u00e4 julkista. Koulukiusattu pikkuveljeni sai apua, kun h\u00e4n vihdoin kertoi kokemastaan v\u00e4kivallasta kouluvuosia jatkuneen piinan j\u00e4lkeen. Omalla kohdallani haukkuminen, tavaroilla heittely, ulkopuolelle j\u00e4tt\u00e4minen ja vaatteista retuuttaminen v\u00e4heni, kun vaadin rehtorilta saada vaihtaa luokkaa kiusaamisen takia. K\u00e4vin my\u00f6s t\u00f6iss\u00e4 koulup\u00e4ivien j\u00e4lkeen, jotta sain rahaa ostaa uusia trendikk\u00e4it\u00e4 vaatteita. Uudessa luokassa sain uusia kavereita. P\u00e4\u00e4sin \u201dpiireihin\u201d ja ylemmill\u00e4 luokilla olevatkaan eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ohimennen \u201dhuoritelleet\u201d tai haukkuneet l\u00e4skiksi. Kenenk\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 suostua el\u00e4m\u00e4\u00e4n kiusattuna.<\/p>\n

Kiusaamisen olemassaolo tiedostetaan. Kiusaajat tunnetaan. Silti kiusaaminen kouluissa jatkuu. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on rohkaista kiusattuja \u2013 kouluv\u00e4kivallan uhreja – kertomaan kokemuksistaan opettajille, vanhemmille ja kouluterveydenhoitajalle. Viel\u00e4 odotellaan, ett\u00e4 Opetusministeri\u00f6 laatisi kaikkia kouluja koskevat ohjeet kouluv\u00e4kivallan tunnistamiseen ja kiusaamisen kitkemiseen. Kiusatut voivat kuitenkin toimia pahan tekij\u00f6it\u00e4 vastaan jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n tekem\u00e4ll\u00e4 kiusaamisesta julkista v\u00e4litt\u00e4vien aikuisten keskuudessa. Kouluv\u00e4kivalta ei ole kiusatun h\u00e4pe\u00e4, vaan kiusaajan.<\/p>\n<\/div>\n

Lis\u00e4tty\u00a029.11.2016<\/em><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koulujen arkea tuntemattomille sana \u201dkiusaaminen\u201d saattaa kalskahtaa vastaavalta pienelt\u00e4 rutinalta kuin \u201dkiukuttelu\u201d tai jokin, mit\u00e4 lapset tekev\u00e4t pikkupahuuksissaan. T\u00e4ll\u00e4 viikolla A-studio avasi hyvin sit\u00e4, mit\u00e4 koulukiusaaminen on. Se ei ole olankohautuksella kuitattavaa pikku kiusantekoa, vaan pahimmillaan raakaa v\u00e4kivaltaa. \u00a0Nimittely, repiminen, pois sulkeminen, ly\u00f6minen, tavaroiden varastelu tai piilottelu, esineill\u00e4 heittely, juoruilu, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advgb_blocks_editor_width":"","advgb_blocks_columns_visual_guide":"","_mi_skip_tracking":false},"categories":[1],"tags":[39,40,60],"author_meta":{"display_name":"Mirita Saxberg","author_link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/author\/mirita\/"},"featured_img":null,"coauthors":[],"tax_additional":{"categories":{"linked":["Yleinen<\/a>"],"unlinked":["Yleinen<\/span>"]},"tags":{"linked":["koulukiusaaminen<\/a>","lapset<\/a>","nuoret<\/a>"],"unlinked":["koulukiusaaminen<\/span>","lapset<\/span>","nuoret<\/span>"]}},"comment_count":"0","relative_dates":{"created":"Posted 8 vuotta ago","modified":"Updated 5 vuotta ago"},"absolute_dates":{"created":"Posted on 21.3.2018","modified":"Updated on 3.3.2021"},"absolute_dates_time":{"created":"Posted on 21.3.2018 17:36","modified":"Updated on 3.3.2021 14:49"},"featured_img_caption":"","series_order":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/233"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=233"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/233\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":234,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/233\/revisions\/234"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=233"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=233"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}