{"id":242,"date":"2018-03-21T17:39:21","date_gmt":"2018-03-21T15:39:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.mirita.fi\/?p=242"},"modified":"2022-09-25T11:42:51","modified_gmt":"2022-09-25T08:42:51","slug":"yhdenvertaisuus-ei-kuulu-kehitysvammaisille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/2018\/03\/21\/yhdenvertaisuus-ei-kuulu-kehitysvammaisille\/","title":{"rendered":"Yhdenvertaisuus ei kuulu kehitysvammaisille?"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Harmittaako, jos kollega saa samasta ty\u00f6st\u00e4 suurempaa palkkaa? Kehitysvammaisille se on ihan tavallista. Suomessa on noin 15 000 ty\u00f6kykyist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, jotka tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 minimikorvauksella. Kehitysvammaisia my\u00f6s ty\u00f6llistet\u00e4\u00e4n huonosti, sill\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 15 000 henkil\u00f6st\u00e4 palkkaty\u00f6ss\u00e4 on vain noin 500. Palkkaty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 useimmat saavat takuuel\u00e4kkeen suuruista ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kett\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4lle on sallittua ansaita vain noin 800 euroa kuukaudessa – ty\u00f6teht\u00e4vien vaativuudesta riippumatta.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
 Palkkaty\u00f6ss\u00e4 olevien kehitysvammaisten prosentuaalisesti pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei johdu ty\u00f6kyvytt\u00f6myydest\u00e4, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 koulutuksen j\u00e4lkeen kehitysvammaisia ei ohjata yrityksiin ja ty\u00f6markkinoille, vaan mieluummin ty\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4toimintaan. Suomen 25 000 ty\u00f6ik\u00e4isest\u00e4 kehitysvammaisesta noin 14 500 henkil\u00f6\u00e4 tekee ty\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4toiminnassa ja toimintakeskuksissa. Ns ”oikeilla ty\u00f6paikoilla” teht\u00e4viss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 heist\u00e4 on noin 2000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. He eiv\u00e4t kuitenkaan saa ty\u00f6nantajan maksamaa palkkaa, vaan korvauksen maksavat kunnat <\/em>ty\u00f6osuusrahana. J\u00e4rjestely\u00e4 kutsutaan avoty\u00f6toiminnaksi, josta saatava korvaus vaihtelee nollasta reiluun kymmeneen euroon p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n

Avoty\u00f6toiminnassa olevat kehitysvammaiset ty\u00f6ntekij\u00e4t tienaavat siis koko p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n korvausta kuin palkkasuhteessa olevat ty\u00f6kaverit tunnissa.<\/p>\n

Koska palkkion maksumiehin\u00e4 ovat kunnat, ty\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4toimintaan ohjattujen kehitysvammaisten kohdalla puhutaan ty\u00f6n tekemisen kustannuksista. N\u00e4m\u00e4 kustannukset ovat veronmaksajille aiheutuvia maksuja. Koska kehitysvammaisten ty\u00f6st\u00e4\u00e4n saama korvaus on hyvin pieni, maksetaan yhteisist\u00e4 verovaroista viel\u00e4 muut normaalin el\u00e4misen ja erityistarpeiden tuet p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Kehitysvammaisille ty\u00f6n tekeminen ja toimintaan osallistuminen on kuitenkin velvollisuus, sill\u00e4 se on tuen vastine. Kun pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien tukien kohdalla vilautetaan vaihtoehtoa ty\u00f6vastineesta, kuuluu kiljunta pakkoty\u00f6st\u00e4 ja vedotaan ihmisoikeuksiin. Minun mielest\u00e4ni terveen ty\u00f6kykyisen ihmisen ei pit\u00e4isi olla mahdollista saada el\u00e4m\u00e4nmittaista vastikkeetonta tukea. Oletko eri mielt\u00e4? Etenkin siin\u00e4 tapauksessa, nimitt\u00e4in, kehotan miettim\u00e4\u00e4n miksi yhteiskuntamme jatkuvasti vaatii t\u00e4t\u00e4 vastiketta ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4mmilt\u00e4?<\/p>\n

Kehitysvammaisten ty\u00f6- ja palkkioj\u00e4rjestelm\u00e4 on terveen maalaisj\u00e4rjen vastainen, taloudellisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja yksil\u00f6tasolla eritt\u00e4in eriarvoistava. Ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n kehitysvammaisen palkka on pieni riippumatta siit\u00e4, onko ty\u00f6st\u00e4 saatavan korvauksen maksajana ty\u00f6nantaja vai kunta. Ihminen voi huonosti ja kuntien taloutta pumpataan.<\/p>\n

Asian ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 tukien lis\u00e4\u00e4misen sijasta olisi tilannetta muutettava siten, ett\u00e4 ty\u00f6kykyiset ja -haluiset kehitysvammaiset saisivat ansaita omaa rahaa vapailla ty\u00f6markkinoilla ilman samanaikaisesti maksettavan ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeen menett\u00e4misen ukaasia. Sama p\u00e4tee opiskelijoihin. Opintotuen tulorajat kun ovat matalat, on valittava jatkuvan tuen tai osa-aikaisen ty\u00f6n tekemisen v\u00e4lill\u00e4. Useat valitsevat jatkuvan tuen ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6t\u00e4. Malliesimerkit kannustinloukuista!<\/p>\n

Toki on niin, ett\u00e4 on vammoja, jotka hankaloittavat ty\u00f6n tekemist\u00e4, oppimista ja toimintaa, eik\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n jokainen kehitysvammainen voi toimia ty\u00f6markkinoilla. Totuus on kuitenkin se, ett\u00e4 on hyvin ristiriitaista puhua yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja ty\u00f6tt\u00f6myyden kustannuksista, kun yksi ihmisryhm\u00e4 pakkoty\u00f6llistet\u00e4\u00e4n pienell\u00e4 korvauksella, jonka maksavat kunnat – ts. palkkaty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t kaupunkilaiset.\u200b Apua tarvitsevia ryhmi\u00e4 ei auteta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rajoitteita ja tukien m\u00e4\u00e4ri\u00e4, vaan sallimalla niiden olla t\u00e4rke\u00e4 osa yhteis\u00f6\u00e4 ja yhteiskuntaa. Kaikille kuuluu sama palkka samasta ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4tty 27.03.2017<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Harmittaako, jos kollega saa samasta ty\u00f6st\u00e4 suurempaa palkkaa? Kehitysvammaisille se on ihan tavallista. Suomessa on noin 15 000 ty\u00f6kykyist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, jotka tekev\u00e4t t\u00f6it\u00e4 minimikorvauksella. Kehitysvammaisia my\u00f6s ty\u00f6llistet\u00e4\u00e4n huonosti, sill\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 15 000 henkil\u00f6st\u00e4 palkkaty\u00f6ss\u00e4 on vain noin 500. Palkkaty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 useimmat saavat takuuel\u00e4kkeen suuruista ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kett\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4lle on sallittua ansaita vain […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advgb_blocks_editor_width":"","advgb_blocks_columns_visual_guide":"","_mi_skip_tracking":false},"categories":[1],"tags":[75,74,76],"author_meta":{"display_name":"Mirita Saxberg","author_link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/author\/mirita\/"},"featured_img":null,"coauthors":[],"tax_additional":{"categories":{"linked":["Yleinen<\/a>"],"unlinked":["Yleinen<\/span>"]},"tags":{"linked":["kehitysvammaiset<\/a>","yhdenvertaisuus<\/a>","yksil\u00f6t<\/a>"],"unlinked":["kehitysvammaiset<\/span>","yhdenvertaisuus<\/span>","yksil\u00f6t<\/span>"]}},"comment_count":"0","relative_dates":{"created":"Posted 8 vuotta ago","modified":"Updated 4 vuotta ago"},"absolute_dates":{"created":"Posted on 21.3.2018","modified":"Updated on 25.9.2022"},"absolute_dates_time":{"created":"Posted on 21.3.2018 17:39","modified":"Updated on 25.9.2022 11:42"},"featured_img_caption":"","series_order":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/242"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=242"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2015,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions\/2015"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}