{"id":2789,"date":"2023-02-16T01:13:13","date_gmt":"2023-02-15T23:13:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mirita.fi\/?p=2789"},"modified":"2023-03-24T13:38:53","modified_gmt":"2023-03-24T11:38:53","slug":"etsitko-sita-oikeaa-eduskuntavaaliehdokasta-koita-vaalikonetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/etsitko-sita-oikeaa-eduskuntavaaliehdokasta-koita-vaalikonetta\/","title":{"rendered":"Etsitk\u00f6 sit\u00e4 oikeaa eduskuntavaaliehdokasta? Koonti vaalikoneen vastauksista"},"content":{"rendered":"\n

Helsingin Sanomat<\/a> ja Iltasanomat<\/a> avasivat vaalikoneensa. T\u00e4ss\u00e4 oikotie oikeisiin vastauksiin!<\/h4>\n\n\n\n

Vaalikoneiden kysymykset ovat melko k\u00e4rjistettyj\u00e4, kuten aina. Voi olla haastavaa valita sit\u00e4 omaa ajatusmaailmaa parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vinkki: <\/strong>tsekkaa ainakin kuuden ensimm\u00e4isen parhaiten sopivan ehdokkaan vastaukset. Saatat yll\u00e4tty\u00e4. Jos perusteluja ei ole, ohita ehdokas.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4y koittamassa vaalikoneita! Jos et ehdi tai jaksa, lue t\u00e4st\u00e4 vastaukseni eri teemoihin:<\/h4>\n\n\n\n

1. Ukrainaa on tuettava sodassa ja j\u00e4lleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota on t\u00e4rke\u00e4 lopettaa mahdollisimman pian ja rajata se mahdollisimman pienelle alueelle. Muussa tapauksessa kriisi laajenee, kasvaa ja pitkittyy. Ukrainan tukeminen on paitsi humanitaarinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, my\u00f6s Suomen Nato-asemaa ja vastavuoroista maanpuolustustahtoa osoittava asia. L\u00e4nsi on Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

2. Suomen on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 puolustukseen rahaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Naton tavoitteen verran.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Nato on Suomen turva Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. On meid\u00e4n etujemme mukaista olla vahvasti Nato-maa. Suomelle kahden prosentin tavoite bruttokansantuotteesta ei ole ongelma. Suomen puolustusmenot ovat nykyisell\u00e4\u00e4n jo 1,96% BKT:sta. Kriisinhallinnan ja rajavartioston menot mukaanlaskien kahden prosentin osuus jopa ylittyy.<\/p>\n\n\n\n

3. Peruskoulussa pit\u00e4\u00e4 rajoittaa lailla oppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yht\u00e4 opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 muualta, veronkorotuksia tai lis\u00e4\u00e4 velkaa.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Oppimiseen ja koulutukseen panostaminen on sijoitus. Sivistys on Suomen kansallinen kilpailuetu. Oikeilla ty\u00f6llisyystoimilla satsaukset koulutukseen eiv\u00e4t korota veroja eiv\u00e4tk\u00e4 karsi palvelujen tasoa. Opetuksen ryhm\u00e4kokoja on tarpeen pienent\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 koulunk\u00e4yntiavustajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

4. Suomeen on perustettava huumeiden k\u00e4ytt\u00f6huoneita.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Huumeiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja k\u00e4yt\u00f6n lieveilmi\u00f6t, kuten esille j\u00e4\u00e4neet ruiskut, on saatava hallitusti pois julkisista tiloista. Suomen p\u00e4ihdepolitiikka lahaa j\u00e4ljess\u00e4 nykyisiin haasteisiin n\u00e4hden. Euroopan huumevirasto suosittelee esimerkiksi k\u00e4ytt\u00f6huoneita osana ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 huumety\u00f6t\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6huoneissa huumeiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saavat terveysneuvontaa ja mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 hoitoon.<\/p>\n\n\n\n

5. Valtion on annettava suunniteltua enemm\u00e4n rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 muualta, veronkorotuksia tai lis\u00e4\u00e4 velkaa.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Terveydest\u00e4 ei tingit\u00e4 ja on selv\u00e4, ett\u00e4 palveluja pit\u00e4\u00e4 parantaa. Sotepe-uudistus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 terveyspalvelujen budjettia rankimmin juuri Helsingiss\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n hoitoon on hankala p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja kiireellisen sairaanhoidon jonot ovat kasvaneet. Ei ole oikein, ett\u00e4 uudistuksen my\u00f6t\u00e4 helsinkil\u00e4isten veronmaksajien rahoilla rahoitetaan muun Suomen terveyspalveluja. Kuitenkaan sote-menojen ei tule korottaa veroprosenttia tai lis\u00e4t\u00e4 valtion velkaa. Palvelujen laatu ja saatavuus paranee, jos suurempi osa sote-palveluista annetaan yksityisten tuotettavaksi. T\u00e4m\u00e4 tulee veronmaksajille julkisesti tuotettua sote-palvelua edullisemmaksi sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 suomalaista ty\u00f6t\u00e4 ja verokertym\u00e4\u00e4. Sote- ja pelastuspalveluissa on mahdollisuus s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 organisoimalla niit\u00e4 uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

6. Nuorisorikollisuutta on pyritt\u00e4v\u00e4 kitkem\u00e4\u00e4n ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Alle 15-vuotiaat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4dy vankilaan ja hyv\u00e4 niin. Rikoksia tekev\u00e4t ja p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nuoret oirelevat. On selv\u00e4, ett\u00e4 sosiaalipuolella on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4, jotta palveluverkko on monitahoinen ja ulottuva. Lainvastaiset teot on siirrett\u00e4v\u00e4 poliisin ja sosiaaliviranomaisten lis\u00e4ksi vanhempien, opettajien, rehtorin sek\u00e4 koulukuraattorin ja -psykologin yhteiseen k\u00e4sittelyyn. Paras keino lopettaa v\u00e4kivalta on ennaltaehk\u00e4isy. Se tapahtuu turvallisten aikuisten l\u00e4sn\u00e4ololla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koulujen opetuksen ryhm\u00e4koot pienin\u00e4. Kouluissa on opetettava vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisten suhteiden hoitamista, tuettava ryhm\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 luotava lapsia ja nuoria kuunteleva kulttuuri. Lastensuojelussa, kuin poliisissakin, on resurssipula ja lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja t\u00e4ydennyskoulutusta kaivataan.<\/p>\n\n\n\n

7. Ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 saada nykyist\u00e4 enemm\u00e4n t\u00f6ihin heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ansiosidonnaista ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Lyhyempi ansiosidonnaisaika nopeuttaa ty\u00f6llistymist\u00e4. Ty\u00f6llisyyden lis\u00e4\u00e4minen ei onnistu ilman ty\u00f6n kannustimia ja vastikkeellista sosiaaliturvaa. Ty\u00f6llisyysastetta on nostettava, jotta voimme huolehtia apua tarvitsevista ja pit\u00e4\u00e4 Suomen hyvinvointiyhteiskuntana. Valtion velkaa on pienennett\u00e4v\u00e4 rajusti. Kokonaisuudessa ty\u00f6tt\u00f6myysetuuksia maksetaan nyt liikaa. Niit\u00e4 on karsittava. Osa ihmisist\u00e4 taas saa aivan riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myysetuutta. Esimerkiksi on lapsiperheit\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t k\u00f6yhyydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on korjattava. Yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ty\u00f6llistyv\u00e4t putoavat pois yhteiskunnan turvaverkosta ja moni pieni yritt\u00e4j\u00e4 el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyysrajan alapuolella. Se ei ole oikein, sill\u00e4 hyvinvoivat yritt\u00e4j\u00e4t luovat lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

8. Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Suomessa on tarve ulkomaiselle ty\u00f6voimalle ja kansainv\u00e4liselle erityisosaamiselle. Kannatan ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja ty\u00f6lupaprosessien sujuvoittamista, samoin ty\u00f6n ja opintojen per\u00e4ss\u00e4 Suomeen muuttavien varhaiskasvatus- ja koulutuspolkujen parantamista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportin mukaan suomalainen ty\u00f6voima supistuu vuoteen 2030 menness\u00e4 ja etenkin palvelualoille tarvitaan lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

9. Valtion velkaantumista tulee hillit\u00e4, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Tulevaisuus on lasten. Emme voi antaa jokaiselle suomalaiselle syntym\u00e4lahjaksi kohtuutonta velkaa. Valtion velka on jokaista Suomalaista kohden nyt 25 000 euroa. Se on yhteens\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 ainoastaan velan korkokustannusten maksaminen tulee leikkaamaan palveluja tulevaisuudessa. Se, joka hyv\u00e4ksyy valtion velan kasvun, hyv\u00e4ksyy hyvinvointiyhteiskunnan hajoamisen ja elintason laskun. Verojen korotukset eiv\u00e4t ole oikea tie, vaan investoinnit ty\u00f6h\u00f6n, yritt\u00e4jyyteen, koulutukseen ja tutkimukseen.<\/p>\n\n\n\n

10. Palkkojen verotusta pit\u00e4\u00e4 alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kirist\u00e4miseen tai velan kasvuun.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen verotusta on ehdottomasti alennettava, mutta se ei tarkoita palveluista karsimista. Ty\u00f6nantajan ei tarvitse korottaa palkkoja, mutta ty\u00f6ntekij\u00e4t saavat lis\u00e4\u00e4 nettotuloja. N\u00e4in ostovoima paranee, veropohja laajenee ja ty\u00f6llisyys kasvaa. Yritt\u00e4jien mahdollisuudet ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 muita paranevat, kun etenkin pienten yritt\u00e4jien kasvulle luodaan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi verotuksen helpottamisen ja paikallisen sopimisen keinoin. Talous on kest\u00e4v\u00e4\u00e4, kun on markkinaehtoista kilpailua. Haittoja, kuten p\u00e4ihteit\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, voidaan verottaa kovemmin.<\/p>\n\n\n\n

11. Valtion pit\u00e4\u00e4 tukea enemm\u00e4n kansalaisia, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t energian hinnan noususta, vaikka se kiihdytt\u00e4isi inflaatiota tai heikent\u00e4isi valtion taloutta.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Valtion on tukenut ihmisi\u00e4 ja yrityksi\u00e4 energian hintojen nousun takia. Eniten korkeista hinnoista k\u00e4rsivi\u00e4 tuleekin tukea, mutta tuki ei voi olla massoille jaettava entist\u00e4 korkeampi avustus. Jos inflaatio kiihtyy ja korot nousevat, taantuu yritystoiminta, vienti ja ty\u00f6llisyyden kasvu koko Euroopassa. Energian hinnan vaihteluihin on varauduttava my\u00f6s tulevaisuudessa. Tehokkainta on pyrki\u00e4 loiventamaan ihmisille aiheutuvia vihre\u00e4n siirtym\u00e4n menoja siten, ett\u00e4 arvioidaan uudelleen hiilineutraliustavoitteisiin sis\u00e4llytettyjen keinojen aiheuttamia kustannuksia. Esimerkiksi ydinenergia on ekologista, edullista ja se tulee olemaan oleellinen osa tulevaisuuden energial\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

12. Hakkuita pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valtion metsiss\u00e4 luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Mets\u00e4t kuuluvat suomalaiseen sielunmaisemaan sek\u00e4 ovat t\u00e4rke\u00e4 luonnonvara ja ty\u00f6llisyyden l\u00e4hde. Suomessa mets\u00e4nhoito on vastuullista. Hakkuiden tapa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 polje uusiutuvaa mets\u00e4pinta-alaa. Kasvavat mets\u00e4t sitovat hiilt\u00e4, eli toimivat hiilinieluina. Vanhat mets\u00e4t ovat hiilivarastoja, mutta eiv\u00e4t merkitt\u00e4vi\u00e4 hiilinieluja. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja hoitaa metsi\u00e4 niin, ett\u00e4 kasvavaa puustoa on ja mets\u00e4t uusiutuvat. Suomessa on 2,3 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata, eli peltoja, joiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 hiilinieluina voidaan lis\u00e4t\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

13. Suomen on lyk\u00e4tt\u00e4v\u00e4 hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Hiilineutraliustavoite on kunnianhimoinen, eik\u00e4 sit\u00e4 pid\u00e4 muuttaa. Jos tavoitetta ei aseta, ei sit\u00e4 ole mahdollista my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saavuttaa. En kuitenkaan pid\u00e4 pahana, jos tavoite ei t\u00e4ysin toteudu johtuen esimerkiksi energian saantiin vaikuttavasta maailmantilanteesta ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodasta. Hiilineutraliustavoitteen toteutumiseksi on tehostettava toimia, kuten p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n autoilun olosuhteiden parantaminen ja peltojen muuttaminen hiilinieluiksi. Tavoite edellytt\u00e4\u00e4 paljon toimia energiasektorilta, joten verohelpotusten keinoin tuettavaa painopistett\u00e4 on siirrett\u00e4v\u00e4 energiantuotannosta kohti uuden energiateknologian investointitukiin.<\/p>\n\n\n\n

14. Helsingiss\u00e4 ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ruuhkamaksu.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Helsinki ei ole niin kuormittunut liikenteest\u00e4, ett\u00e4 ruuhkamaksuilla saataisi aikaan hy\u00f6ty\u00e4. Maksut p\u00e4invastoin kurittaisivat ihmisi\u00e4. Se olisi uusi menoer\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4kyville. Monen elinkeino riippuu autoilusta monella tavalla, oli ty\u00f6 tai toimiala mik\u00e4 tahansa. Parempi ratkaisu ruuhkien karsimiseksi on rakentaa keskustatunneli ja ohjata raskaampi autoliikenne maan alle. Oma auto on esimerkiksi lasten ja tavaran kuljetukseen ainoa ja edullisin vaihtoehto liikkua, etenkin muualla kuin keskustassa asuville kaupunkilaisille ja yritt\u00e4jille. Tulevaisuuden autoilu on ekologista ja \u00e4\u00e4net\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

15. Turkistarhaus on kiellett\u00e4v\u00e4 Suomessa.<\/strong>
Ei samaa eik\u00e4 eri mielt\u00e4<\/em>
En tue el\u00e4inten kasvattamista h\u00e4kkiolosuhteissa. Toisaalta Suomessa turkisel\u00e4imill\u00e4 on moneen muuhun maahan verraten hyv\u00e4t olosuhteet ja h\u00e4kkikokoja s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n lailla. Toimialaa my\u00f6s valvotaan. Turkistarhaus ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 suomalaisia vajaan tuhannen t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isen ty\u00f6vuoden verran ja noin 90% tuotetuista turkiksista menee vientiin.<\/p>\n\n\n\n

16. Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia<\/strong>
T\u00e4ysin eri mielt\u00e4<\/em>
Ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen verotusta on ehdottomasti alennettava, jotta voidaan huolehtia apua tarvitsevista. Se ei tarkoita palveluista karsimista. Suomalainen hyvinvointi pysyy yll\u00e4 ainostaan ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen kautta. Ty\u00f6st\u00e4 on j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 k\u00e4teen enemm\u00e4n kuin sosiaaliturvasta. N\u00e4in ty\u00f6llisyys kasvaa, ostovoima paranee ja veropohja laajenee. Haittoja, kuten p\u00e4ihteit\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, voidaan verottaa kovemmin. Verojen korotukset eiv\u00e4t ole oikea tie, vaan investoinnit ty\u00f6h\u00f6n, yritt\u00e4jyyteen, koulutukseen ja tutkimukseen. Joka hyv\u00e4ksyy vastikkeettomat ty\u00f6tt\u00f6myysetuudet, hyv\u00e4ksyy hyvinvointiyhteiskunnan hajoamisen ja elintason laskun.<\/p>\n\n\n\n

17. Suuret tuloerot ovat hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ahkeruuden pit\u00e4\u00e4 palkita. Jokainen ihminen on lahjakas jossakin. Ahkeruus ei ole valittujen ihmisten ominaisuus, vaan se on mahdollista jokaiselle. Kannatan yhdenvertaisia mahdollisuuksia taloudelliseen menestymiseen koulutuksen, ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen kautta. Tuloerojen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan mittarina on liioiteltu Suomessa. Pienituloisia tuetaan monella valtion tuella ja verohelpotuksin, mik\u00e4 tasoittaa hyvinvointieroja, vaikka rahapussi kaverilla n\u00e4ytt\u00e4isikin suuremmalta. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on miten moni p\u00e4\u00e4see eroon k\u00f6yhyysloukusta ty\u00f6n ja j\u00e4rkev\u00e4n veropolitiikan kautta. L\u00e4ht\u00f6kohdan tulee olla se, ett\u00e4 jokainen maksaa yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 suhteellisesti varojensa mukaan.<\/p>\n\n\n\n

18. Valtion pit\u00e4isi puuttua nykyist\u00e4 voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Valtion teht\u00e4v\u00e4 ei ole puuttua markkinoiden toimintaan, vaan luoda yrityksille mahdollisuudet kehitt\u00e4\u00e4 liiketoimintaa markkinaehtoisesti. Verohelpotukset ovat puuttumista markkinoiden toimintaan, mutta yritystuet nykyisell\u00e4\u00e4n kohdistuu v\u00e4\u00e4rin. Terve kilpailu lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, palvelujen saatavuutta ja madaltaa hintoja. Valtion teht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja startupeihin. Tuetaan pieni\u00e4 ja aloittavia yritt\u00e4ji\u00e4 verotuksen keinoin, jotta ty\u00f6llisyys ja verokertym\u00e4 kasvaa. My\u00f6s vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 kaivataan verohelpotuksia.<\/p>\n\n\n\n

19. Suomessa on liian helppo el\u00e4\u00e4 sosiaaliturvan varassa.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Suomalainen hyvinvointi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 voimme auttaa apua tarvitsevia. Sosiaaliturvan varassa ei ole kuitenkaan tarkoitus el\u00e4\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n v\u00e4hemmist\u00f6 34% rahoittaa ty\u00f6t\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 enemmist\u00f6n 57% etuudet ja palvelut. Omavaraisia on vain 9% ihmisist\u00e4. He maksavat vain v\u00e4h\u00e4n veroja ja tienaavat alle 2000euroa kuukaudessa. T\u00e4m\u00e4 ei ole kest\u00e4v\u00e4\u00e4, systeemin on muututtava.<\/p>\n\n\n\n

20. Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Yksityisten yritt\u00e4jien ei pid\u00e4 joutua kilpailemaan julkisomisteisia yhti\u00f6it\u00e4 vastaan. Se v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 tervett\u00e4 kilpailua ja hankaloittaa yksityisten yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Valtion ja kuntien omistamat toimijat saavat rahoituksensa veronmaksajilta. Yksityisten yritysten riskit kantavat yritt\u00e4j\u00e4t itse. Toisaalta julkinen sektori voi tuottaa palveluja edullisemmin ja ketter\u00e4mmin, kun se esimerkiksi yhti\u00f6itt\u00e4\u00e4 liikelaitokset.<\/p>\n\n\n\n

21. Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyv\u00e4 asia.<\/strong>
Ei samaa eik\u00e4 eri mielt\u00e4<\/em>
Suomen monikulttuurisuus on hyv\u00e4 asia, kun se liittyy kansainv\u00e4liseen kilpailukykyyn, ty\u00f6h\u00f6n ja kansallisen osaamisen kehitt\u00e4miseen. Jos monimuotoisuudella tarkoitetaan kaiken maahanmuuton kasvattamista, suhtaudun kriittisesti. Sosiaaliturvan varassa el\u00e4vi\u00e4 ei ole varaa kannatella nykyist\u00e4 enemp\u00e4\u00e4. Monikulttuurisuudesta huolimatta on kunnioitettava suomalaisia arvoja ja suomalaisen yhteiskunnan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

22. Kristilliset arvot ovat hyv\u00e4 pohja poliittiselle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Politiikka ei saa perustua mihink\u00e4\u00e4n uskontoon. Kristilliset arvot ovat hyv\u00e4 pohja el\u00e4m\u00e4lle ja suomalaiselle kulttuurille.<\/p>\n\n\n\n

23. Sukupuolen moninaisuus pit\u00e4isi ottaa huomioon Suomessa nykyist\u00e4 paremmin.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Sukupuolten moninaisuus ei ole uusi asia, mutta poliittinen keskustelu sen ymp\u00e4rill\u00e4 on. Sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen hyvinvoinnin kannalta tietoisuutta on tarpeen lis\u00e4t\u00e4. Jokaisella on ihmisoikeus, eik\u00e4 mahdollisuuksien tasa-arvoa pid\u00e4 rajoittaa sukupuolen takia.<\/p>\n\n\n\n

24. Selkeit\u00e4 rajoja ja kuria tarvitaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n lasten kasvattamisessa.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Selke\u00e4t rajat kuuluvat sek\u00e4 henkisesti ett\u00e4 fyysisesti turvalliseen lasten kasvatukseen. Kouluissa turvallinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on lailla s\u00e4\u00e4detty. Sen yll\u00e4pito kuuluu kuntien ja koulujen teht\u00e4viin. Nykyisell\u00e4\u00e4n opettajilla on liian v\u00e4h\u00e4n keinoja j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6ihin puuttumiseen. Suuri ongelma on nuorten kesken tapahtuva henkinen ja fyysinen v\u00e4kivalta. Vanhemmat, kasvattajat ja opettajat tarvitsevat apua, tukea ja oikeuksia pit\u00e4\u00e4 rajoista kiinni. En kuitenkaan puhuisi kurin tarpeesta, vaan nimenomaan rajoista kiinni pit\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

25. Suomen pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 muut maat tekev\u00e4t.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat Pohjoismaiden korkeimpia. V\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettuna kumulatiiviset p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat maailman k\u00e4rke\u00e4. Suomen osuus kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on tietenkin pieni. Suomessa on osaamista ja kyky\u00e4 tehd\u00e4 vihreist\u00e4 innovaatioista ja osaamisesta vientituote.<\/p>\n\n\n\n

26. Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
On teht\u00e4v\u00e4 politiikkaa, joka katsoo Suomea osana EU:ta ja osana globaalia yhteiskuntaa. Silti Helsingin kaupunginvaltuutettuna lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4ni on huolehtia helsinkil\u00e4isten hyvinvoinnista. Kansanedustajana teht\u00e4v\u00e4ni on huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista. Kansallinen etu on yleens\u00e4 my\u00f6s kanvainv\u00e4linen etu.<\/p>\n\n\n\n

27. Ymp\u00e4rist\u00f6n etu tulisi asettaa talouskasvun ja ty\u00f6paikkojen luomisen edelle, jos ne ovat kesken\u00e4\u00e4n ristiriidassa.<\/strong>
Ei samaa eik\u00e4 eri mielt\u00e4<\/em>
Vakaan talouden valtio voi paremmin huolehtia ymp\u00e4rist\u00f6arvoista. Ymp\u00e4rist\u00f6 ja talouskasvu eiv\u00e4t riitele kesken\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6paikkojen luomisessa ei vaaranneta ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvointia, mik\u00e4 taas on tilanne v\u00e4hemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6tietoisissa maissa maailmalla. Yhteiskuntamme on rakentunut luonnon ymp\u00e4rille. Ydinosaamistamme ovat mm. j\u00e4tteenk\u00e4sittely, bio-ja kiertotalous, energiantuotanto sek\u00e4 ekologinen rakentaminen ja teollisuus.<\/p>\n\n\n\n

28. Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n vaikeitakin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 liikaa muiden mielipiteist\u00e4.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Vahvoja johtajia tarvitaan. Vahva johtajuus ei kuitenkaan ole sit\u00e4, ett\u00e4 ei tehd\u00e4 kompromisseja. Politiikassa, kuten muussakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, tarvitaan aina kompromisseja. On voitava huomioida eri\u00e4v\u00e4t n\u00e4kemykset ja sitouttaa eri ryhmien edustajat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n\n\n\n

29. Koko Suomi tulee pit\u00e4\u00e4 asutettuna, vaikka siit\u00e4 koituisi kustannuksia.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Koko Suomea ei v\u00e4kisin tule pit\u00e4\u00e4 asutettuna. Kuitenkin yliopistoja, teollisuutta ja ty\u00f6t\u00e4 on kannattavaa sijoitella muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Niiden ymp\u00e4rille rakentuu terveit\u00e4 kaupunkikeskuksia. Koko Suomen asuttaminen tukien avulla aiheuttaa tulonsiirtoja Helsingist\u00e4 tai suuremmista kaupungeista muualle maahan. T\u00e4m\u00e4 ei ole oikeudenmukaista tai j\u00e4rkev\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

30. Suomen kaupungistuminen on hyv\u00e4 asia.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Kaupungistuminen on tuhansia vuosia vanha ilmi\u00f6. Kaupungeissa asuvan v\u00e4est\u00f6n osuus kasvaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Lasken kaupungistumiseen my\u00f6s uusien kaupunkien synnyn ja kehittymisen. Poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten on oltava pitk\u00e4kestoisia, jotta ne vastaavat nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten tarpeita.<\/p>\n\n\n\n

31. Vladimir Putinin Ven\u00e4j\u00e4 on Suomelle sotilaallinen uhka.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ven\u00e4j\u00e4 on aina ollut jonkin asteinen uhka suomen turvallisuudelle. T\u00e4h\u00e4n Suomi on varautunut koko itsen\u00e4isyytens\u00e4 ajan ja varautumisen taso on hyv\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 on ilmoittanut k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 sotaa koko l\u00e4ntt\u00e4 vastaan. Kriisin mahdollisesti k\u00e4rjistyess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n uhka koko Euroopalle ja maailmalle kasvaa. On teht\u00e4v\u00e4 kaikki toimet, jotta n\u00e4in ei k\u00e4y.<\/p>\n\n\n\n

32. Suomi voi alkaa rakentaa suhdettaan uudelleen Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n vasta, kun valta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vaihtuu ja Ven\u00e4j\u00e4 vet\u00e4ytyy Ukrainasta.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Aiemmin totuttua vuorovaikutusta Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ei ole, sill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4y laitonta sotaa. Pakotteet ja sanktiot eiv\u00e4t ole poistumassa. Ven\u00e4j\u00e4n kanssa hoidetaan vain pakollinen yhteist\u00e4 rajaa koskeva yhteisty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

33. Suomeen tulee sijoittaa Naton tukikohta, kun Suomi on Naton j\u00e4sen.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Haluan pysyv\u00e4t Naton toiminnot ja joukot Suomeen. Siit\u00e4 ei ole haittaa, mutta parantaa yhteisty\u00f6t\u00e4, turvallisuutta ja aktiivisuutta Naton suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

34. Suomen pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puolustusmenoihin Naton vaatimat 2 prosenttia bkt:sta.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Nato on Suomen turva Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. On meid\u00e4n etujemme mukaista olla vahvasti Nato-maa. Suomelle kahden prosentin tavoite bruttokansantuotteesta ei ole ongelma. Suomen puolustusmenot ovat nykyisell\u00e4\u00e4n jo 1,96% BKT:sta. Kriisinhallinnan ja rajavartioston menot mukaanlaskien kahden prosentin osuus jopa ylittyy.<\/p>\n\n\n\n

35. Suomen tulee muuttaa ulkopolitiikkaansa Nato-kumppanien toiveiden mukaan. <\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Suomen ulko- ja puolustuspolitiikka on hyvin Nato-yhteensopivaa. Turkki on aiheuttanut haastetta Nato-hakemuksen hyv\u00e4ksymisess\u00e4 omaehtoisesti, mutta yksitt\u00e4isen Nato-maan ehtojen mukaan ei ole asianmukaista muuttaa vakaata ja perusteltua linjaa.<\/p>\n\n\n\n

36. Valtion velkataakka on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeit\u00e4 leikkauksia.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Emme voi antaa jokaiselle lapselle syntym\u00e4lahjaksi kohtuutonta velkaa. Valtion velka on jokaista Suomalaista kohden nyt 25 000 euroa. Se on yhteens\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 ainoastaan velan korkokustannusten maksaminen tulee leikkaamaan palveluja tulevaisuudessa. On aika kohtuullistaa sosiaaliturvaa ja lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen kannustimia, jotta voimme yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 hyvinvoinnin.<\/p>\n\n\n\n

37. Ansiosidonnaista ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa tulee leikata nykyisest\u00e4 400 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 200 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ansiosidonnaisjakso on t\u00e4rke\u00e4 turva ty\u00f6tt\u00f6myyden varalle, mutta jakson kesto on liian pitk\u00e4. Nyt on aika lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen kannattavuutta. Pelk\u00e4t veronkevennykset eiv\u00e4t riit\u00e4. Ty\u00f6llistyminen tapahtuu usein ansiosidonnaisjakson lopussa. Lyhempi ansiosidonnaisen jakso helpottaa my\u00f6s Suomen kohtaanto-ongelmaa. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n tutkimuslaitoksen mukaan ansiosidonnaisen jakson lyhent\u00e4minen puolella parantaa ty\u00f6n kannustimia, mutta ei kuitenkaan lis\u00e4\u00e4 tuloeroja.<\/p>\n\n\n\n

38. Lapsiperheit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tukea ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 lapsilis\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s vuonna 2023.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Lapsiperheiden k\u00f6yhyys on suomalainen h\u00e4pe\u00e4pilkku. Siihen on puututtava. Tehd\u00e4\u00e4n se mieluummin mm. verotusta kevent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, jotta k\u00e4teen j\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n palkkaa. My\u00f6s kertaluontoinen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lapsilis\u00e4 oli tarkoitettu lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsiperheiden ostovoimaa tilanteessa, jossa ruuan, energian ja liikkumisen kustannukset nousivat odottamatta. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lapsilis\u00e4 maksoi 112 miljoonaa euroa. Sen kulut olivat hy\u00f6ty\u00e4 suuremmat, sill\u00e4 se maksettiin kaikille tarpeesta riippumatta. On ryhdytt\u00e4v\u00e4 vaikutuksiltaan pitk\u00e4kestoisempiin ja kohdistetumpiin lapsiperhek\u00f6yhyytt\u00e4 v\u00e4hent\u00e4viin toimiin.<\/p>\n\n\n\n

39. Kun julkista taloutta tasapainotetaan, on keinoksi valittava leikkausten sijaan ensisijaisesti verotuksen kirist\u00e4minen.<\/strong>
T\u00e4ysin eri mielt\u00e4<\/em>
Ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen verotusta on ehdottomasti alennettava, jotta voidaan huolehtia apua tarvitsevista. Suomalainen hyvinvointi pysyy yll\u00e4 ainostaan ty\u00f6n ja yritt\u00e4misen kautta. Se ei tarkoita palveluista karsimista. Ahkeruuden pit\u00e4\u00e4 palkita. Ty\u00f6st\u00e4 on j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 k\u00e4teen enemm\u00e4n kuin sosiaaliturvasta. N\u00e4in ty\u00f6llisyys kasvaa, ostovoima paranee ja veropohja laajenee. Haittoja, kuten p\u00e4ihteit\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, voidaan verottaa kovemmin. Verojen korotukset eiv\u00e4t ole oikea tie, vaan investoinnit ty\u00f6h\u00f6n, yritt\u00e4jyyteen, koulutukseen ja tutkimukseen. Joka hyv\u00e4ksyy vastikkeettomat ty\u00f6tt\u00f6myysetuudet, hyv\u00e4ksyy hyvinvointiyhteiskunnan hajoamisen ja elintason laskun.<\/p>\n\n\n\n

40. Ruoan arvonlis\u00e4veroa ei pid\u00e4 nostaa.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ruoka on nyt jo kallista. Meill\u00e4 tavallisilla ihmisill\u00e4 on oltava varaa sy\u00f6d\u00e4 terveellisesti. L\u00e4hes puolet ruoan hinnasta on veroja jo nyt (45%). Korotukset kohdistuisivat ik\u00e4vimmin pienituloisiin ja keskituloisiin lapsiperheisiin. Vuoden 2019 elintarvikkeiden arvonlis\u00e4veron alentaminen laski ruoan hintaa ja yleisi\u00e4 elinkustannuksia. P\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppa ry on laskenut, ett\u00e4 jo prosenttiyksik\u00f6n lasku ruoan ALV:ssa lis\u00e4isi ostovoimaa 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on oikeampi suunta.<\/p>\n\n\n\n

41. Valtion pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s seuraavina vuosina tukea suomalaisia, jotka ovat vaikeuksissa suurien s\u00e4hk\u00f6laskujen kanssa.<\/strong>
Ei samaa eik\u00e4 eri mielt\u00e4<\/em>
Valtio on tukenut ihmisi\u00e4 ja yrityksi\u00e4 energian hintojen nousun takia. Eniten korkeista hinnoista k\u00e4rsivi\u00e4 tuleekin tukea, mutta tuki ei voi olla massoille jaettava entist\u00e4 korkeampi avustus. Jos inflaatio kiihtyy ja korot nousevat, taantuu yritystoiminta, vienti ja ty\u00f6llisyyden kasvu koko Euroopassa. Energian hinnan vaihteluihin on varauduttava my\u00f6s tulevaisuudessa. Tehokkainta on pyrki\u00e4 loiventamaan ihmisille aiheutuvia vihre\u00e4n siirtym\u00e4n menoja siten, ett\u00e4 arvioidaan uudelleen hiilineutraliustavoitteisiin sis\u00e4llytettyj\u00e4 keinoja niiden kustannusvaikutusten perusteella.<\/p>\n\n\n\n

42. Ydinvoiman pit\u00e4\u00e4 jatkossakin olla yksi keskeisimmist\u00e4 energiantuotannon muodoista Suomessa.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ydinenergia on ekologista, edullista ja se tulee olemaan oleellinen osa tulevaisuuden energial\u00e4hteit\u00e4. On kest\u00e4v\u00e4 ilmastoteko kehitt\u00e4\u00e4 ja jatkaa ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen ydinvoiman turvallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Fissioydinvoima on perusta s\u00e4hk\u00f6n tuotannolle. Se on edullista, eik\u00e4 aiheuta veronkorotuspaineita. Panostaisin my\u00f6s fuusioydinenergian tutkimiseen ja pienreaktoreihin. ”Mummon m\u00f6kin” l\u00e4mmitys ei saa olla vuosi vuodelta kalliimpaa, eik\u00e4 liikenteen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen saa maksaa liikaa.<\/p>\n\n\n\n

43. Tuulivoiman rakentamista pit\u00e4\u00e4 tehostaa sujuvoittamalla lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja kevent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 byrokratiaa.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Nyt tuulivoimalan rakennus vaatii useita lupia eri luukulta. Se hankaloittaa tuulivoiman hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja korottaa sen hintaa.<\/p>\n\n\n\n

44. Suomen ilmastotavoitteesta ei voi tinki\u00e4 piiruakaan, vaikka talous sit\u00e4 vaatisi.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Hiilineutraliustavoite on kunnianhimoinen, eik\u00e4 sit\u00e4 pid\u00e4 muuttaa. Jos tavoitetta ei aseta, ei sit\u00e4 ole mahdollista my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saavuttaa. En kuitenkaan pid\u00e4 pahana, jos tavoite ei t\u00e4ysin toteudu johtuen esimerkiksi energian saantiin vaikuttavasta maailmantilanteesta ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodasta. Hiilineutraliustavoitteen toteutumiseksi on tehostettava toimia, kuten p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4n autoilun olosuhteiden parantaminen ja peltojen muuttaminen hiilinieluiksi. Tavoite edellytt\u00e4\u00e4 paljon toimia energiasektorilta, joten verohelpotusten keinoin tuettavaa painopistett\u00e4 on siirrett\u00e4v\u00e4 energiantuotannosta kohti uuden energiateknologian investointitukiin.<\/p>\n\n\n\n

45. Bensiini ja diesel maksavat liikaa. Seuraavan hallituksen on laskettava polttoaineiden verotusta.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota on korottanut polttoaineen hintoja, valitettavasti. Autoilun yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 hallituksen teht\u00e4v\u00e4 on tasapainottaa polttoaineen kustannuksia. Keinoina mm. ty\u00f6matkav\u00e4hennykset sek\u00e4 ammattiautoilun alennettu polttoainevero. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee silti verottaa ja hyvitt\u00e4\u00e4 muussa yhteydess\u00e4, jolloin budjettivaikutus on 0, mutta kannustin p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4\u00e4n autoiluun. Liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6myys on t\u00e4rke\u00e4 tavoite. Huomattavaa on kuitenkin, ett\u00e4 diesel ei ole iso m\u00f6rk\u00f6: v\u00e4h\u00e4n kuluttavien dieselautojen ansiosta liikenteen hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat laskeneet hyv\u00e4n hy\u00f6tysuhteen takia. Esimerkiksi tavaraa kuljettavat rekat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t typpioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pienent\u00e4v\u00e4\u00e4 teknologiaa.<\/p>\n\n\n\n

46. Liikenteen s\u00e4hk\u00f6istymist\u00e4 on edistett\u00e4v\u00e4 uusilla tuilla.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
S\u00e4hk\u00f6auton ostaja voi saada 2000 euron valtion tuen hankintaansa. Liikenteen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4misen on oltava tavoite, mutta autoilijat eiv\u00e4t saa joutua maksajiksi. Toisaalta yksityisautoilun uudistamisen maksajiksi eiv\u00e4t saa joutua my\u00f6sk\u00e4\u00e4n julkista liikennett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t autottomat suomalaiset. Jos s\u00e4hk\u00f6auton ostajan tukea korotetaan, kohdistuu sen maksut jokaiselle veronmaksajalle. S\u00e4hk\u00f6autoilua tulee mieluummin kannustaa panostamalla koko maan kattavaan latausinfraan, ilmaisiin latausparkkeihin jne. N\u00e4m\u00e4 palvelevat my\u00f6s julkista s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 liikennett\u00e4. Polttomoottoriautoista s\u00e4hk\u00f6isiin siirtymisen pit\u00e4\u00e4 olla valtion tukemana huomattavasti edullisempaa. Latausinfraa on kehitett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

47. Suomessa pit\u00e4\u00e4 ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tietullit.<\/strong>
T\u00e4ysin eri mielt\u00e4<\/em>
Autoilijoiden kustannuksia ei saa kasvattaa, eik\u00e4 ty\u00f6voiman ja ihmisten liikkuvuutta est\u00e4\u00e4. Tietullit loisivat Suomeen uuden byrokratian tason ty\u00f6ntekoon kohdistuvan ”veron”.<\/p>\n\n\n\n

48. Hoitajamitoitusta (7 hoitajaa 10 vanhusta kohden) voidaan kevent\u00e4\u00e4, jotta kaikille vanhuksille riitt\u00e4isi hoitopaikka.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Vanhusten on saatava laadukasta hoivaa, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4 hoivan piiriin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Nyt tilanne on se, ett\u00e4 hoitopaikkoja olisi, mutta laki kielt\u00e4\u00e4 ottamasta hoivaan hoitajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden takia. Julkisella sektorilla ei ole varaa nykyisiin hoitajamitoituksiin. Ei ole yksityisell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Hoitajia ei ole tarpeeksi. Hoitajamitoitukset oli alunperinkin huono keksint\u00f6. Tarkoitus hyv\u00e4, mutta mitoituksilla p\u00e4\u00e4stiin ainoastaan pudottamaan hoitopaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

49. Maahanmuuttajat ovat hyv\u00e4 ratkaisu ty\u00f6voimapulaan muun muassa hoitoalalla.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Hoitoala on kriisiss\u00e4. Se on vain yksi esimerkki aloista, joilla Suomessa on ty\u00f6voimapula. On helpotettava maahan muuttavien ty\u00f6lupia sek\u00e4 koulutettava k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tapoja integroitua ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suomen kielen perusteet ovat riitt\u00e4v\u00e4t, kaikilla aloilla kielitaito ei ole edellytys ollenkaan. Ty\u00f6ss\u00e4 oppii kielt\u00e4. Suomessa on tarve ulkomaiselle ty\u00f6voimalle ja kansainv\u00e4liselle erityisosaamiselle. Kannatan ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, samoin ty\u00f6n ja opintojen per\u00e4ss\u00e4 Suomeen muuttavien perheiden varhaiskasvatus- ja koulutuspolkujen parantamista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportin mukaan suomalainen ty\u00f6voima supistuu vuoteen 2030 menness\u00e4 ja etenkin palvelualoille tarvitaan lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

50. Koulutuksesta voidaan leikata, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.<\/strong>
T\u00e4ysin eri mielt\u00e4<\/em>
Sijoitetaan koulutukseen. Sivistys on kansallinen kilpailuetu. TKI-investoinnit korkeakouluihin tuovat rahaa Suomeen. Kehitet\u00e4\u00e4n toisen asteen koulutusta ja jatkuvaa oppimista. Parannetaan opiskelijoiden ansaintamahdollisuuksia ja terveytt\u00e4. Tiivistet\u00e4\u00e4n yritysyhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

51. Opettajien kurinpitokeinoja kouluissa pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Selke\u00e4t rajat kuuluvat sek\u00e4 henkisesti ett\u00e4 fyysisesti turvalliseen lasten kasvatukseen. Kouluissa turvallinen oppimisymp\u00e4rist\u00f6 on lailla s\u00e4\u00e4detty. Sen yll\u00e4pito kuuluu kuntien ja koulujen teht\u00e4viin. Nykyisell\u00e4\u00e4n opettajilla on liian v\u00e4h\u00e4n keinoja j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6ihin puuttumiseen. Vanhemmat, kasvattajat ja opettajat tarvitsevat apua, tukea ja oikeuksia pit\u00e4\u00e4 rajoista kiinni. En kuitenkaan puhuisi kurin tarpeesta, vaan nimenomaan rajoista kiinni pit\u00e4misest\u00e4. Pienennet\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4kokoja ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n koulunk\u00e4yntiavustajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

52. Pelk\u00e4\u00e4n liikkua kadulla yksin.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Poliisin on oltava n\u00e4kyv\u00e4. Se ennaltaehk\u00e4isee rikoksia ja lis\u00e4\u00e4 turvallisuuden tunnetta. Parannetaan ja poliisin ja arjen turvallisuudesta vastaavan henkil\u00f6st\u00f6n resursseja. Kouluterveyskyselyt paljastavat nuorten naisten kokevan turvattomuutta entist\u00e4 enemm\u00e4n. Ongelmat ovat p\u00e4\u00e4kaupungissa muuta maata suuremmat.<\/p>\n\n\n\n

53. Nuorten jengiv\u00e4kivaltaan tulee puuttua rangaistuksia koventamalla. <\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Alle 15-vuotiaat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4dy vankilaan ja hyv\u00e4 niin. Rikoksia tekev\u00e4t ja p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nuoret oirelevat. On selv\u00e4, ett\u00e4 sosiaalipuolella on kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4, jotta palveluverkko on monitahoinen ja ulottuva. Paras keino lopettaa v\u00e4kivalta on ennaltaehk\u00e4isy. Se tapahtuu mm. turvallisten aikuisten l\u00e4sn\u00e4ololla ja pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 koulujen opetuksen ryhm\u00e4koot pienin\u00e4. Kouluissa on opetettava vuorovaikutustaitoja, tuettava ryhm\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 luotava lapsia ja nuoria kuunteleva kulttuuri. Lainvastaiset teot on siirrett\u00e4v\u00e4 poliisin ja sosiaaliviranomaisten lis\u00e4ksi vanhempien, opettajien, rehtorin sek\u00e4 koulukuraattorin ja -psykologin yhteiseen k\u00e4sittelyyn. Lastensuojelussa, kuin poliisissakin, on resurssipula ja lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja t\u00e4ydennyskoulutusta kaivataan.<\/p>\n\n\n\n

54. Huumeiden k\u00e4yt\u00f6n tulee olla jatkossakin rangaistavaa.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Suomen p\u00e4ihdepolitiikka lahaa j\u00e4ljess\u00e4 nykyisiin haasteisiin n\u00e4hden. Kannatan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 p\u00e4ihdepolitiikkaa. Asiantuntijoiden suosittelemiin tutkitusti tehokkaisiin keinoihin kuuluu mm. miedon kannabiksen k\u00e4yt\u00f6n laillistaminen. Euroopan huumevirasto suosittelee esimerkiksi huumeiden testauspalvelua ja k\u00e4ytt\u00f6huoneita osana ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 huumety\u00f6t\u00e4. Huumeiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja k\u00e4yt\u00f6n lieveilmi\u00f6t, kuten esille j\u00e4\u00e4neet ruiskut, on saatava hallitusti pois julkisista tiloista. Testauspalvelussa ja k\u00e4ytt\u00f6huoneissa huumeiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saavat terveysneuvontaa ja mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 hoitoon. Molemmat palvelut tavoittavat eri kohderyhm\u00e4t, joista suurin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tavoittamaton on nuoret satunnaisk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. Jos kannabiksen k\u00e4ytt\u00f6 laillistettaisi, olisi sen myynti\u00e4 pyritt\u00e4v\u00e4 verottamaan.<\/p>\n\n\n\n

55. Yleisradion rahoitukseen tulee tehd\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 leikkauksia.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Yleisradion tuotanto tekee t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 mm. suomalaisen kulttuurin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Svenska Yle taas suomenruotsalaisen kulttuurin ja kielen. Leikkaukset heikent\u00e4isiv\u00e4t positiivista kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

56. Viinien myynti ruokakaupoissa pit\u00e4\u00e4 sallia.<\/strong>
T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4<\/em>
Suomalaisista enemmist\u00f6 haluaa viinit ruokakauppoihin. P\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppa on valmis toteuttamaan uudistuksen. Nykyiset alkoholilain s\u00e4\u00e4d\u00f6kset eiv\u00e4t palvele kuluttajia ja asettavat kotimaiset yritykset eri asemaan ulkomaisten kilpailijoiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

57. Koko Suomi on pidett\u00e4v\u00e4 asutettuna.<\/strong>
Jokseenkin eri mielt\u00e4<\/em>
Koko Suomea ei v\u00e4kisin tule pit\u00e4\u00e4 asutettuna. Kuitenkin yliopistoja, teollisuutta ja ty\u00f6t\u00e4 on kannattavaa sijoitella muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Niiden ymp\u00e4rille rakentuu terveit\u00e4 kaupunkikeskuksia. Koko Suomen asuttaminen tukien avulla aiheuttaa tulonsiirtoja Helsingist\u00e4 tai suuremmista kaupungeista muualle maahan. T\u00e4m\u00e4 ei ole oikeudenmukaista tai j\u00e4rkev\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

58. EU:lla on liikaa valtaa Suomen mets\u00e4politiikkaan.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Suomessa metsi\u00e4 ja luontoa on hoidettu hyvin useaan muuhun EU-maahan verrattuna. Mets\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 hyvinvoinnin, ty\u00f6llisyyden ja kasvun l\u00e4hde. On voitava vaikuttaa EU:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon entist\u00e4 paremmin ja muokata sitovat asetukset – kuten ennallistaminen – sellaisiksi, ett\u00e4 ne huomioivat suomalaiset erityispiirteet ja tarpeet.<\/p>\n\n\n\n

59. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.<\/strong>
Jokseenkin samaa mielt\u00e4<\/em>
Tuen lapsiani ja olen onnellinen, jos he ovat onnellisia. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa. Jokainen on samanarvoinen ja tuen homo- ja lesboparien siviilivihkimist\u00e4. Olisi kuitenkin v\u00e4\u00e4rin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettenk\u00f6 toivoisi olevani isona mummo, joka saa itke\u00e4 kirkkoh\u00e4iss\u00e4 ja hoitaa biologisia lapsenlapsia. El\u00e4m\u00e4 vie ja on oltava avoin.<\/p>\n\n\n\n

60. Eutanasia tulee laillistaa.<\/strong>
Ei samaa eik\u00e4 eri mielt\u00e4<\/em>
Ministeri\u00f6n selvitysryhm\u00e4n tutkijat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet yhdenmielisyyteen asiasta. Minulla ei ole t\u00e4h\u00e4n parempaa osaamista. Yksimielinen n\u00e4kemys asiantuntijoilla kuitenkin on siin\u00e4, ett\u00e4 saattohoito on saatava kuntoon.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 mielt\u00e4 sin\u00e4 olet?<\/h4>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomat ja Iltasanomat avasivat vaalikoneensa. T\u00e4ss\u00e4 oikotie oikeisiin vastauksiin! Vaalikoneiden kysymykset ovat melko k\u00e4rjistettyj\u00e4, kuten aina. Voi olla haastavaa valita sit\u00e4 omaa ajatusmaailmaa parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vinkki: tsekkaa ainakin kuuden ensimm\u00e4isen parhaiten sopivan ehdokkaan vastaukset. Saatat yll\u00e4tty\u00e4. Jos perusteluja ei ole, ohita ehdokas. K\u00e4y koittamassa vaalikoneita! Jos et ehdi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2791,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advgb_blocks_editor_width":"","advgb_blocks_columns_visual_guide":"","_mi_skip_tracking":false},"categories":[1],"tags":[169,178,179,71,181,180,123,140,142],"author_meta":{"display_name":"Mirita Saxberg","author_link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/author\/mirita\/"},"featured_img":"https:\/\/www.mirita.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/Iltasanomat-vaalikone-Mirita-Saxberg-kokoomus-Helsinki-vastaukset-Eduskuntavaalit-2023-300x167.jpg","coauthors":[],"tax_additional":{"categories":{"linked":["Yleinen<\/a>"],"unlinked":["Yleinen<\/span>"]},"tags":{"linked":["eduskuntavaalit2023<\/a>","ehdokkaat<\/a>","Helsingin Sanomat<\/a>","Helsinki<\/a>","HS<\/a>","Iltasanomat<\/a>","kokoomus<\/a>","Mirita Saxberg<\/a>","vaalikone<\/a>"],"unlinked":["eduskuntavaalit2023<\/span>","ehdokkaat<\/span>","Helsingin Sanomat<\/span>","Helsinki<\/span>","HS<\/span>","Iltasanomat<\/span>","kokoomus<\/span>","Mirita Saxberg<\/span>","vaalikone<\/span>"]}},"comment_count":"0","relative_dates":{"created":"Posted 3 vuotta ago","modified":"Updated 3 vuotta ago"},"absolute_dates":{"created":"Posted on 16.2.2023","modified":"Updated on 24.3.2023"},"absolute_dates_time":{"created":"Posted on 16.2.2023 01:13","modified":"Updated on 24.3.2023 13:38"},"featured_img_caption":"","series_order":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2789"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2789"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2789\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3192,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2789\/revisions\/3192"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2791"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2789"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2789"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2789"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}