Usein k\u00e4sitykset\nperheist\u00e4 rajoittuvat ydinperheisiin tai yksinhuoltajiin. Silti useat\nsadat tuhannet lapset asuvat vuorotellen \u00e4idin ja is\u00e4n luona. Yhteishuoltaja-,\nuusio- ja yhden aikuisen perheiden osuus kaikista lapsiperheist\u00e4 on arviolta\nnoin 30 prosenttia, mutta erotilastojen valossa m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvussa. Kahden\nkodin lasten tarkkaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4, sill\u00e4 virallisesti lapsilla voi olla\nvain yksi osoite. Lapsenhuoltolakiin esitettiin vuoroasumista viime vuonna. P\u00e4ivityksist\u00e4\nhuolimatta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n kaivataan uudistuksia.<\/p>\n\n\n\n
Vuoroasuminen\non edelleen vain yksi vaihtoehdoista, vaikka sen tulisi olla enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6\nkuin poikkeus. Jotta lapsen etu toteutuu, on vanhempien voitava sopia lapsen\nasioista, jakaa kustannuksia ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00e4hekk\u00e4inen asuinpaikka. Se voi\nolla hankaa. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 lastenvalvojan luona tehd\u00e4\u00e4n yksi sopimus elatuksesta,\nasumisesta ja tapaamisista. Tarvitaan nykyist\u00e4 enemm\u00e4n sosiaaliapua ja asiantuntevaa\nneuvontaa.<\/p>\n\n\n\n
Perhepoliittisten\nuudistusten pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 erilaisten perheiden todellisiin tarpeisiin. Vuoroasuminen\nei tarkoita aina viikko-viikko \u2013 rytmi\u00e4, vaan kiertov\u00e4lit ovat hyvin erilaisia\nlapsen i\u00e4st\u00e4 ja toiveista riippuen. Esimerkiksi rintaruokinnassa oleva lapsi kaipaa\npaljon aikaa \u00e4idin kanssa, eik\u00e4 ero kummastakaan vanhemmasta saisi olla pitk\u00e4. Sopimuksiin\nolisi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 lapsen kehityst\u00e4 vastaavat tarkistuskohdat eri ik\u00e4kausille. <\/p>\n\n\n\n
Nyky\u00e4\u00e4n lapsilis\u00e4t ja\nelatusmaksut eiv\u00e4t jakaudu oikeudenmukaisesti. Kahdessa taloudessa asuvien\nlasten el\u00e4minen on kalliimpaa kuin ydinperheiss\u00e4, sill\u00e4 varusteita tarvitaan\nenemm\u00e4n ja asumisen menot kaksinkertaiset. Ratkottava on miten oikeus\nl\u00e4hip\u00e4iv\u00e4kotiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy, kumman vanhemman tuloihin p\u00e4iv\u00e4hoitomaksut\nperustuvat, ja miten koulukyydit j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kahdesta osoitteesta. Onko\noikein, ett\u00e4 uuden puolison muutto saman katon alle vie osan tuista ja nostaa\nlapsiin kohdistuvia maksuja, vaikka niist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vastaisi vain yksi\naikuinen? <\/p>\n\n\n\n
Perhevapaiden\npit\u00e4misen on oltava mahdollista molemmille vanhemmille my\u00f6s eroperheiss\u00e4. Nyt\nis\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t lomaa keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4 viikkoa, vaikka korvausta saisi yhdeks\u00e4st\u00e4\nviikosta. \u00c4itiysloman kesto on pidempi. Esitetyt perhevapaamallit pyrkiv\u00e4t\ntasaamaan sukupuolten v\u00e4list\u00e4 eroa, mutta tasa-arvon ajatus l\u00e4htee virheellisesti\nty\u00f6markkinoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Keskeisemp\u00e4\u00e4 olisi yhdenvertaistaa se aika, joka\nvanhemmalla on mahdollisuus hoitaa lasta kotona. \u00c4idit ja is\u00e4t ansaitsevat yht\u00e4\npitk\u00e4t vanhempainvapaat sukupuoleen tai siviilis\u00e4\u00e4tyyn katsomatta.<\/p>\n\n\n\n
Tehd\u00e4\u00e4n pienten lasten kotihoidosta aito vaihtoehto my\u00f6s ty\u00f6uraa\ntekeville yksinhuoltajille ja eronneille vanhemmille. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi uudistaa\npienten lasten kotihoidontuki siten, ett\u00e4 se olisi ansioihin sidottua. Kotihoito\non julkista p\u00e4iv\u00e4hoitoa edullisempaa. Vanhempien osa-aikaty\u00f6n ja et\u00e4ty\u00f6n\npit\u00e4isi olla mahdollista, kun kotona on alle 3-luokkalaisia lapsia. Ty\u00f6nantajia\npit\u00e4isi palkita t\u00e4llaisista perhejoustoista.<\/p>\n\n\n\n
Isompien lasten p\u00e4iv\u00e4hoidon, koulun ja ty\u00f6n yhdist\u00e4minen on hankalampaa yksin kuin kahdestaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6paikan ja p\u00e4iv\u00e4kodin v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4see liikkumaan mahdollisimman nopeasti, ettei lapsen hoitop\u00e4iv\u00e4 pitene liiaksi. On nykyist\u00e4 tehokkaammin pyritt\u00e4v\u00e4 nivomaan harrastukset ja koulu yhteen, jotta perheille j\u00e4\u00e4 iltoihin yhteist\u00e4 aikaa. Kahdessa kodissa asuvat lapset kaipaavat tehostetusti vanhemman huomiota. <\/p>\n\n\n\n
Eronneena \u00e4itin\u00e4 tied\u00e4n, miten kiireist\u00e4 arki on yhden aikuisen perheess\u00e4. Pitki\u00e4 ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4 tai omaa vapaa-aikaa on vain niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, kun lapsi ei ole kotona. Silti haastavimpia ovat ne aamut, jolloin tyhj\u00e4ss\u00e4 lastenhuoneessa vastassa on vain ik\u00e4v\u00e4. Parasta on se riemun ja rakkauden tunne, kun lapsi tulee takaisin kotiin toisen vanhemman luota. Onni lapsesta kuuluu molemmille vanhemmille. Lain on kohdeltava jokaista lasta, \u00e4iti\u00e4 ja is\u00e4\u00e4 yhdenvertaisesti asumisratkaisuista riippumatta. My\u00f6s kahdessa kodissa asuvat lapset ja eronneet aikuiset ovat perheit\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 saa sivuuttaa perhepolitiikassa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Usein k\u00e4sitykset perheist\u00e4 rajoittuvat ydinperheisiin tai yksinhuoltajiin. Silti useat sadat tuhannet lapset asuvat vuorotellen \u00e4idin ja is\u00e4n luona. Yhteishuoltaja-, uusio- ja yhden aikuisen perheiden osuus kaikista lapsiperheist\u00e4 on arviolta noin 30 prosenttia, mutta erotilastojen valossa m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvussa. Kahden kodin lasten tarkkaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4, sill\u00e4 virallisesti lapsilla voi olla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":378,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advgb_blocks_editor_width":"","advgb_blocks_columns_visual_guide":"","_mi_skip_tracking":false},"categories":[1],"tags":[],"author_meta":{"display_name":"Mirita Saxberg","author_link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/author\/mirita\/"},"featured_img":"https:\/\/www.mirita.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/03\/uudetkuvat4-300x200.jpg","coauthors":[],"tax_additional":{"categories":{"linked":["Yleinen<\/a>"],"unlinked":["Yleinen<\/span>"]}},"comment_count":"0","relative_dates":{"created":"Posted 7 vuotta ago","modified":"Updated 5 vuotta ago"},"absolute_dates":{"created":"Posted on 23.3.2019","modified":"Updated on 4.3.2021"},"absolute_dates_time":{"created":"Posted on 23.3.2019 18:19","modified":"Updated on 4.3.2021 00:57"},"featured_img_caption":"Kahdessa kodissa asuvat lapset ja sinkkuvanhemmat on huomioitava p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa paremmin. Erotilanteissa on saatava mielenterveyspalveluita. Pienten lasten hyv\u00e4n hoidon j\u00e4rjest\u00e4minen ja lapsen ehtoiset asumisratkaisut keski\u00f6\u00f6n. Nyt lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei huomioi lasten oikeuksia aikaan is\u00e4n kanssa ja \u00e4itien hyvinvoinnista ei huolehdita tarpeeksi. ","series_order":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=644"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":645,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/644\/revisions\/645"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/378"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=644"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=644"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=644"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}