Mit\u00e4 mielt\u00e4 maahanmuutosta \u2013 kysymykseen on vaikea vastata\nlyhyesti. Pakolaisuus sek\u00e4 opiskelu- ja ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto ovat eri asioita.\nMustavalkoinen ajattelu maahanmuutosta k\u00e4rjistyy etenkin vaalien alla. Usein\nkyse on asenteista monikulttuurisuutta kohtaan.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa ja siihen liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 pit\u00e4isi k\u00e4sitell\u00e4 ty\u00f6llisyyskysymysten alla. Opiskeluper\u00e4inen maahanmuutto liittyy ratkaisevasti tieteen kehitykseen, ty\u00f6- ja elinkeinopolitiikkaan, sek\u00e4 opiskelijan sosiaaliturva- ja toimeentulokysymyksiin. Humanit\u00e4\u00e4rist\u00e4 maahanmuuttoa on lis\u00e4ksi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6n ja turvallisuuspolitiikan kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Monikulttuurinen ajatusmalli hyv\u00e4ksyy erilaisuuden. Sit\u00e4\nvastaan olisi kielt\u00e4\u00e4 suomalaiseen kulttuuriin kuuluva suvivirsi tai sianliha.\nEri uskonnot ja kulttuurit voivat el\u00e4\u00e4 sovussa ilman, ett\u00e4 toisen t\u00e4ytyy\nassimiloitua toiseen tai muuttaa omia tapojaan toisen vuoksi. Mielest\u00e4ni ristiriitatilanteessa\nvieraat mukautuvat maan tapoihin. Esimerkiksi kasvot peitt\u00e4v\u00e4t hunnut haluaisin\njulkisissa tiloissa kielt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kulttuurin sis\u00e4ll\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\nkasvatetaan vain naiset, mik\u00e4 on vastoin sukupuolten tasa-arvoa.<\/p>\n\n\n\n
Olen opiskellut p\u00e4\u00e4osan korkeakoulututkinnoistani kansainv\u00e4lisill\u00e4\nlinjoilla. Hallintotieteiden maisteriopinnoistani puolet olivat kulttuurien\nv\u00e4list\u00e4 viestint\u00e4\u00e4. Opiskelukavereistani moni on l\u00e4htenyt maasta. Sit\u00e4\nkutsutaan aivovuodoksi. Ulkomailta tuleville opiskelijoille pit\u00e4isi my\u00f6nt\u00e4\u00e4\noleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Nyt oleskelulupa my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n\nenint\u00e4\u00e4n kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Oleskeluluvan pituuden pit\u00e4isi olla\ntavoitteellinen tutkinnon suorittamisaika, josta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n yliopistolaissa. Opiskelijoiden\npit\u00e4isi voida ty\u00f6llisty\u00e4 Suomessa tutkinnon j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Opiskelu- ja ty\u00f6per\u00e4isell\u00e4 maahanmuutolla voidaan paikata\nkest\u00e4vyysvajetta. Suomessa syntyvyys on liian pieni. Ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee,\neik\u00e4 nuorempia riit\u00e4 maksamaan vanhempien ik\u00e4luokkien siirtym\u00e4\u00e4 pois\nty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Turvapaikan saaneet ovat usein nuoria miehi\u00e4, joiden ty\u00f6llistymist\u00e4\npit\u00e4isi helpottaa: ty\u00f6lupien k\u00e4sittelyaikoja lyhent\u00e4\u00e4 ja saatavuusharkinta\npoistaa. Turhaan byrokratiaan voi nykyisell\u00e4\u00e4n kulua useita kuukausia ennen\nkuin turvapaikan saanut saa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Humanit\u00e4\u00e4rist\u00e4 apua t\u00e4ytyy antaa ja Suomella on siihen valmius normaalitilanteessa. Turvapaikanhakijoita on vuosittain noin 1 500 – 6 000. Vuonna 2015 maahan tulijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yli 30 000 kun maailmalla oli pakolaiskriisi. Sen toistuminen on voitava est\u00e4\u00e4 antamalla h\u00e4t\u00e4apua siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 tarvitaan. Tehd\u00e4\u00e4n rauhanv\u00e4lityst\u00e4 ja sotilaallista sek\u00e4 koulutuksellista yhteisty\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi on teht\u00e4v\u00e4 sopimukset kauttakulkumaiden kanssa \u2013 Suomi ei voi olla se p\u00e4\u00e4teasema, jonne muualla k\u00e4\u00e4nnytetyt turvapaikanhakijat kulkevat.<\/p>\n\n\n\n
Radikalisoitumisen uhka on kasvattanut turvattomuutta. Liikkuvasta\npoliisista olen kuullut, ett\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viin \u201dliittyy hyvin usein muu kuin\nkantasuomalaistaustainen henkil\u00f6\u201d. Toisissa l\u00e4ht\u00f6maissa yleinen oikeusk\u00e4sitys\neroaa Suomen laista ja kaikissa kulttuureissa esimerkiksi naisten asema ei ole yht\u00e4\narvokas kuin Suomessa. Kotouttamistoimia pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4. Poliisin l\u00e4sn\u00e4olo ja\nvarhainen puuttuminen on tehokas keino ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 rikoksia. Viime vuonna\nesitettiin l\u00e4hi\u00f6poliisien palkkaamista. Hyv\u00e4 suunta, mutta poliisien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei\nsilti ole viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. <\/p>\n\n\n\n
Maahanmuutto ei ole paha asia. Todellisia uhkia ovat pakolaiskriisi,\nep\u00e4onnistunut kotouttaminen, ty\u00f6llisyyden kohtaanto-ongelma, kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n huoltosuhde\nja ty\u00f6h\u00f6n kannustamaton sosiaalipolitiikka. Aktiivinen syrj\u00e4ytyneiden ja\nty\u00f6tt\u00f6mien nuorten pelastaminen kouluun ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Jokaisella on\noltava yhdenvertaiset mahdollisuudet hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n taustasta riippumatta. On\nhyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kantasuomalaisten juuret ovat p\u00e4\u00e4osin Keski-Euroopassa. Jo\nvuonna 1922 Suomessa on asunut yli 33 000 ulkomaalaistaustaista ihmist\u00e4. Meist\u00e4\njokaisessa asuu pieni maahanmuuttaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mit\u00e4 mielt\u00e4 maahanmuutosta \u2013 kysymykseen on vaikea vastata lyhyesti. Pakolaisuus sek\u00e4 opiskelu- ja ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto ovat eri asioita. Mustavalkoinen ajattelu maahanmuutosta k\u00e4rjistyy etenkin vaalien alla. Usein kyse on asenteista monikulttuurisuutta kohtaan. Ty\u00f6per\u00e4ist\u00e4 maahanmuuttoa ja siihen liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 pit\u00e4isi k\u00e4sitell\u00e4 ty\u00f6llisyyskysymysten alla. Opiskeluper\u00e4inen maahanmuutto liittyy ratkaisevasti tieteen kehitykseen, ty\u00f6- ja elinkeinopolitiikkaan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":665,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"advgb_blocks_editor_width":"","advgb_blocks_columns_visual_guide":"","_mi_skip_tracking":false},"categories":[1],"tags":[],"author_meta":{"display_name":"Mirita Saxberg","author_link":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/author\/mirita\/"},"featured_img":"https:\/\/www.mirita.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/migration-3129340_1920-300x169.jpg","coauthors":[],"tax_additional":{"categories":{"linked":["Yleinen<\/a>"],"unlinked":["Yleinen<\/span>"]}},"comment_count":"0","relative_dates":{"created":"Posted 7 vuotta ago","modified":"Updated 5 vuotta ago"},"absolute_dates":{"created":"Posted on 4.4.2019","modified":"Updated on 4.3.2021"},"absolute_dates_time":{"created":"Posted on 4.4.2019 16:41","modified":"Updated on 4.3.2021 00:55"},"featured_img_caption":"","series_order":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=664"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":666,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions\/666"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/665"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=664"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=664"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mirita.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=664"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}