Vero vai Viro?

Kreikan valtiontalous ja Microsoftin irtisanomiset hallitsevat uutistilaa. Keskusteluiden rivien välit kertovat verotuksen kipurajasta sekä tietotekniikan alan edelläkävijäyritysten syntymisestä. Maksammeko liikaa veroja? Miten tarjoamme toimeentuloa ja työtä työttömille?

Hallitus on linjannut, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy vaalikauden aikana. Verotus kuitenkin kovenee viime vuosien tavoin, jos työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia ei tehdä. Progressiivinen verotus on jo nyt EU:n korkein. Keskituloisen palkansaajaperheen tuloverotus on 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vertailumaissa. Yritysverotuksen ja eläkemaksujen vuoksi yrittäjän veroaste on korkeampi kuin palkansaajan. Toisaalta yhteiskunta tarvitsee verotuloja, mutta toisaalta korkea verotus pienentää työn tarjontaa. Jyrkän verokiilan vuoksi osa korkean tuottavuuden työn synnyttämästä potentiaalisesta lisäarvosta jää kotiutumatta.

Tärkein huolenaihe heinäkuussa ei ole työttömyyskorvaukset tai veronkeruu minkään EU-maan työttömyyskassaan. Kiinnostavampaa on se, miten työmarkkinat reagoivat turbulenssiin ja miten käy suomalaisen kilpailukyvyn. Verotuksen kiristymisestä kärsisi eniten palvelusektori sekä kotimarkkinayritykset. Yksityiset palvelut muodostavat yhä suuremman osan Suomen tuloverokannasta ja suurin osa (55%) työllistävistä kasvuyrityksistä on palvelualoilla. Myös palveluviennin merkitys on kasvussa. Kireämpi verotus lisäisi työttömyyttä ja vaikeuttaisi kotimaisten yrittäjien bisnestä.

Tietotekniikan alalla tapahtuvan murroksen voi nähdä mahdollisuutena uusien ICT-kasvuyritysten syntymiselle. Microsoft-työttömien työllistymistä yrittäjiksi ja yrityksiin tulee tukea. Tuki ei kuitenkaan ole Kreikan mallinen rahapaketti, vaan yritystoimintaa rajoittavien normien purku ja yrittäjävelvoitteiden taloudellinen järkeistäminen. Naapurivaltiomme Viron viehättävyys perustuu paitsi kevyempään verotukseen, erityisesti jakamattoman voiton verottomaan investointimahdollisuuteen. Yritysverotuksen lisäksi liiketoiminnan kasvua – sekä työttömyyden laskua – kiihdyttävät matalampi palkkataso, työnantajamaksut ja järkevät säädökset.

Toki starttirahaa tarvitaan, mutta liiketoimintaympäristö on tehtävä Suomessakin suotuisaksi loukkuja purkamalla ja työntekijän palkkausta helpottamalla. Verotuksen tason tulee laskea, jotta se provosoi innovointia, työllisyyttä ja investointeja. Näin tämän päivän yritykset saattavat kasvaa huomisen vientivetureiksi ja kiinnostaa vaikka tulevaisuuden kreikkalaisia sijoittajia. Ellei kunniakas yhteiskuntasopimus synny, ruoho aidan takana on entistä vihreämpää ja Viroon voi valua työnantajien lisäksi myös työntekijät, suomalaiset aivot ja keksinnöt.

Julkaistu 9.7.2015 http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198081-vero-vai-viro

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *