Närästää, että työstä jää käteen sama kuin sosiaaliturvasta

Suomen suurimmat ongelmat ovat kuristava verotus ja epäreilu sosiaaliturva. Keskituloisen palkasta jää rahaa käteen yhtä paljon, kuin sosiaalituesta. Kuulun keskiluokkaan ja maksan liikaa veroja, kuten noin 70% suomalaisista. Verorahoilla huolehditaan koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta, kuten valtion kuuluukin. Ei silti ole kestävää, että suurimman hinnan hyvinvoinnista maksavat pienet yrittäjät ja pienten lasten vanhemmat.

Joka kymmenes lapsiperhe ja joka toinen mikroyrittäjä kiikkuu köyhyysrajalla. Joka kolmas eläkeläinen on köyhä. Joka viidennellä yrittäjällä on varaa maksaa vain yrittäjän eläkemaksun vähimmäismäärää, joka oikeuttaa vähimmäiseläkettä vastaavaan eläkkeeseen (Eläketurvakeskus). Se on takuueläkkeellä täydennettynä noin 785 euroa. Samaan lopputulokseen pääsee tekemättä töitä, yrittämättä ja elämällä koko ikänsä erilaisten tukien varassa.

Keskituloisen työssäkäyvän sinkkuvanhemman palkka on 2500-3400 euroa. Käteen jää helposti työmatkojen, lapsen hoidon ja asumisen jälkeen vain noin 500 euroa. Kahden työssäkäyvän aikuisen kaksilapsisen perheen kohdalla tilanne on liki sama. Samaan lopputulokseen pääsee olemalla työtön yksinhuoltaja. (Samansuuntaisia laskelmia esittää myös Vahtera, IL blogi 10.4.19.)

On oikein, että Suomessa on inhimillisen elämänlaadun varmistava turvaverkko, joka kantaa töiden välissä olevia ja työkyvyttömiä. Sosiaaliturvan ei pitäisi kuitenkaan olla jatkuva ja vastikkeeton tulonlähde työkykyisille. Se täytyy räjäyttää auki ja rakentaa uudelleen siten, että mahdollisimman moni pääsee eroon köyhyysloukusta työn ja järkevän veropolitiikan kautta.

Ongelma ei ole verotus sinänsä. Valtion on edelleen turvattava hyvinvointi. Ongelma on se, että ansiotuloverotus rokottaa liikaa työtä ja samalla sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta työhön. Kokonaisveroaste on haitallisen korkea. Rahojen täytyy riittää elämiseen etenkin talouksissa, joissa asuu lapsia ja vanhuksia. Palkasta käteen jäävää osuutta ja työnantajien mahdollisuuksia työllistää parannetaan laskemalla ansiotuloveroa palkitsevammaksi ja uudistamalla sosiaaliturva työhön motivoivammaksi.

Reilu lähtökohta on se, että jokainen maksaa yhteistä hyvää suhteellisesti varojensa mukaan. Verotuksen progressio on periaatteena toimiva, mutta se on liian jyrkkä keskituloisilla. Suomessa on kannattavampaa olla pienituloinen, sillä julkiset maksut ovat pieniä, veroa maksetaan vähemmän ja näin rahaa saattaa jäädä käteen jopa enemmän kuin paremmin tienaavilla. Ansiotuloverotusta pitää ripeästi laskea, jotta ostovoima paranee ja talous kasvaa.

Verotukseen tehtävät uudistukset ja sosiaaliturvan remontti on tehtävä käsi kädessä. Nämä kaksi järjestelmää riippuvat toisistaan. Tärkeintä on vähentää tukiviidakon byrokratiaan ja valvontaan uppoavia kuluja ja kannustaa tekemään töitä. Työttömien on voitava turvallisesti ottaa vastaan pätkätöitä ja kokeilla yrittämistä ilman tukien välitöntä menetystä. Opiskelijoiden ja työttömien on uskallettava työllistää itsensä yrittäjinä.

Vaikka työttömien työnhakijoiden ja työn kohtaaminen on iso ongelma, tarvitsee Suomi silti reilusti lisää työntekijöitä. Matalapalkkaisten töiden arvostus täytyy palauttaa. Työllistyminen tutkitusti paranee ansiosidonnaisajan loppua kohti. Motivaatio työn etsimiseen tai vastaanottamiseen ei ymmärrettävästi ole korkea, jos työttömänä olemisesta saa paremman korvauksen kuin matalapalkkaisesta työstä. Olen ollut puhelinmyyjä, siivooja ja tarjoilija ja onnellinen jokaisesta saamastani työpaikasta, sillä minun maailmassani työttömyys ei ole vaihtoehto.

Yrittämisestä on tehtävä kannattavampaa, sillä suurin osa työpaikoista ovat mikro- ja pienyrittäjien synnyttämiä. Eläkevakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmän parannustarpeet koskevat etenkin yrittäjiä. Laajat yrityspoliittiset uudistukset vaativat asiantuntevan yrittäjyysministeriön perustamista, mutta helpotus saadaan aikaan jo yleissitovien työehtosopimusten purkamisella ja arvonlisäveron alarajan nostolla 30 – 50 tuhanteen euroon. On vapautettava pääomaa sijoituksiin ja piristettävä kotimaista kasvua ja vientiä.

Uudistusten tavoite on kestävämpi talous ja suurempi kukkaro heikommasta huolehtimiseen. Lue lisää tulevaisuuden kärkiteemoista https://www.mirita.fi/index.php/poliitikko/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *