Lasten päivähoidon järjestämisen vaikeus ravistelee perheitä. Haasteet ovat alkaneet jo vuosikymmen sitten. Kelpoista henkilökuntaa ei ole riittävästi. Samaan aikaan yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen kriisi on valtakunnallinen.
Helsingissä ponnistellaan lakisääteisten vastuiden ja vaatimusten noudattamiseksi. Tähän mennessä on mm. lisätty päiväkotien varahenkilöstön määrää, nostettu varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja ja palkkioita, panostettu psykologi- ja tukipalveluihin, sekä luotu uudenlaisia urapolkuja varhaiskasvatuksen työntekijöille.
Silti tilanne on vakava. Toivon, että myös Suomen hallitus olisi huomannut sen. Viimeistään nyt tarvitaan tekoja tilanteen korjaamiseksi.
Lasten edun turvaaminen on tärkeintä kaikessa päätöksenteossa
Viimeistään nyt tarvitaan tekoja. Maan hallituksen on tehtävä osansa. Yksin kaupungin keinot eivät riitä.
Tilanteeseen on jouduttu siksi, että eduskunta on nostanut varhaiskasvatuksen pätevyysvaatimuksia samalla, kun alan koulutusta ei muutettu tilannetta vastaavaksi. Helsinki ei ole saanut lupia järjestää tarvetta vastaavaa koulutusta hakemuksista huolimatta. Opettajien työuran aloittaminen ja työssä jatkokouluttautuminen on vaikeaa.
Lisäksi varhaiskasvatuksen opettajien, sosionomien ja lastenhoitajien minimipalkat eivät vastaa työn vastuullisuutta. Työ on kuormittavaa ja kiire heikentää työhyvinvointia. Työn asianmukainen suorittaminen ei aina onnistu kuten kuuluisi.
Kotihoidontuki ansiosidonnaiseksi vanhemmalle, joka hoitaa kotona alle 2-vuotiasta lasta
Tuore perhevapaauudistus ei tue pienten lasten hoitamista kotona riittävällä tavalla. Muuttaisin kotihoidontuen ansiosidonnaiseksi alle 2-vuotiaille, jolloin perheen tulotaso ei laske kotihoidon aikana. Tämä olisi lasten etu ja palvelisi myös tasa-arvoa. Usein lasta hoitaa kotona äiti. Kehityksen mukaisiin tarpeisiin vastaavan läheisen aikuisen läsnäolo ja syli on aivan pienen lapsen suurin tarve. Turvallisuuden tunne varhaislapsuudessa palvelee myöhempien oppimistulosten parantumista. Kotihoito tulisi myös valtiolle julkista varhaiskasvatusta edullisemmaksi.
Perheillä on oltava varaa valita itselleen sopivin hoitomuoto. En silti väistä Helsingin tai muiden kaupunkien vastuuta varhaiskasvatuksessa. Sen järjestäminen on kuntien tehtävä.
Ymmärrän äitien ja isien tuskan päivähoidon haasteiden takia. Itken ikäviä kokeneiden lasten puolesta. Ohjeiden vastainen hoito ei ole sallittua. Kaupunki edistää hyvää ja avointa johtamiskulttuuria. Ymmärrän myös henkilökunnan ahdingon. Jokainen haluaisi antaa aikaa lapsen tarpeiden mukaisille kohtaamisille ja pedagogisten suunnitelmien mukaiselle työlle. Lisäksi töissä pitäisi olla kivaa.
Tilanteen korjaamiseksi Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen johtajat ovat viranhaltijapuolella kääntäneet jokaisen tähän asti mahdollisen kiven lisähenkilöstön saamiseksi ja työntekijöiden työolojen parantamiseksi. Arvostan tätä työtä suuresti. Me lasten asialla olevat poliittiset päättäjät olemme edellyttäneet lisärahoitusta ja etsineet keinoja.
Valtuustossa päätimmekin antaa poikkeuksellisen suuren budjetin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle täksi vuodeksi. Tulemme käyttämään sen viisaasti. Vaadimme silti edelleen lisää panostuksia.
Maan hallituksen on tehtävä osansa. Yksin kaupungin keinot eivät riitä.
Haluan tehdä lakialoitteet seuraavista tavoitteista:
1. Helpotetaan uusien varhaiskasvatuksen opettajien kouluttautumista ja työn aloittamista
2. Kaikkien varhaiskasvatuksen työntekijöiden minimipalkkoja nostetaan
3. Yhden hoitajan vastuulla olevien lasten maksimimäärää lasketaan
4. Alle 2-vuotiaiden lasten kotihoidontuki muutetaan ansiosidonnaiseksi. Yhden vanhemman perheille korotettu lisäosa
Lapset ovat maailman tärkein asia 
Mirita Saxberg – kaupunginvaltuutettu
3 ja 12 -vuotiaiden lasten äiti
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen
Ammatillinen opettaja
Kansanedustajaehdokas, Helsingin Kokoomus