Kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusta on nostettu jopa 30% neljän vuoden aikana. Saman ajan olen ajanut lasten ja nuorten etuja kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Päätimme Helsingin valtuustossa kasvattaa toimialan budjettia 93 miljoonalla eurolla vuodelle 2025.
Kiitos valtuustoryhmille budjettisovusta, olen iloinen tasapainoisesta talousarviosta ensi vuodelle. Erityisen iloinen olen merkittävistä panostuksista kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.
Strategisena painopisteenä on edelleen segregaation ehkäisy
Helsinkiläisten lasten ja nuorten välillä on löydettävissä suuria eroja toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä. Osalla nuorista on huomattavasti enemmän sosiaalista, kielellistä ja kulttuurista pääomaa kuin toisilla.
Tavoitteita tuleville vuosille:
- tasata helsinkiläisten nuorten välisiä eroja toimintakyvyssä ja tulevaisuudennäkymissä sekä eri väestöryhmien välillä eri koulutusasteilla
- vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia omien asuinalueidensa turvallisuuteen ja viihtyisyyteen
- edistää lasten ja nuorten kielen oppimista ja lukutaidon valmiuksia varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja peruskoulussa
- tehostaa kaupunkilaisten oppimista, työkykyä ja työllistymistä kaikissa elämänvaiheissa
- vahvistaa ammatillista koulutusta
Ainoastaan Helsingin lakisääteiset tehtävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseksi vaativat reilusti lisäresursseja kuluvaan budjettivuoteen nähden
Varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaiden osallistuminen on kasvanut, mikä kasvattaa henkilöstötarvetta ja -kustannuksia, koska alle 3-vuotiaille on korkeampi henkilöstömitoitus kuin yli 3-vuotiailla.
Vieraskielisten lasten osuus kasvaa edelleen. Erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevia lapsia arvioidaan olevan vuoden aikana keskimäärin 11 prosenttia kaikista suomenkielisistä lapsista ja 7 prosenttia ruotsinkielisisistä.
Erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten osuus kasvaa edelleen
Varhaiskasvatuslain mukaisen kolmiportaisen tuen toteuttaminen lisää varhaiskasvatuksen opettajien, lastenhoitajien, kehitysvammaohjaajien ja avustajien tarvetta. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa lasten määrä on kasvusuuntainen, mikä lisää ruotsinkielisen henkilöstön tarvetta.
Perusopetuksen oppilasmäärä on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen ennustetaan kasvavan verrattuna vuoden 2024 budjetin oppilasmäärään. Suomenkielisen perusopetuksen oppilaista on vieraskielisiä 28 prosenttia. Vieraskielisten oppilaiden määrän ennustetaan jatkavan kasvua.
Valmistavan opetuksen ja S2-opetuksen tarve on lisääntynyt viime vuosina
Erityisoppilaiden osuus on noin 15,7 prosenttia koko oppilasmäärästä. Vaikeasti vammaisten ja autististen erityisoppilaiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina.
On siis varsin perusteltua, että talousarviossa on varauduttu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kasvaviin tarpeisiin, kasvaneisiin tilavuokrakuluihin ja henkilöstön palkankorotuksiin. Siinä on varauduttu myös viikoittaisen kokonaistuntimäärän nousuun äidinkielessä ja matematiikassa, oppivelvollisuuden laajentamiseen, tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen ja kouluvalmentajatoiminnan laajentamiseen, sekä työllistymistä edistävään koulutukseen.
Helsinkiläisten rahat eivät mene hukkaan. Panostus kasvatukseen ja koulutukseen on tärkein investointi tulevaisuuteen.