Noin puolet suomalaisista asuu yksin. Yksinasujista suurin osa löytyy Helsingistä. Alle kolmekymppisten yksinasuminen on yleistynyt viime vuosina. Liki 30 prosenttia helsinkiläisistä huoltaa lastaan yksin. Yli 65-vuotiaiden yksinasuminen on kauan ollut kasvava trendi. Sinkkuelämä maksaa enemmän.
Hallitus päätti syksyllä perhevapaauudistuksesta, joka lisää perheiden hyvinvointia ja työelämän tasa-arvoa. Jää kuntapäättäjien vastuulle huolehtia, että hyvinvointi kasvaa myös yhden vanhemman perheissä: löydetään hoitopaikat läheltä, parannetaan harrastusmahdollisuuksia ja alennetaan elämisen kustannuksia. Helsingissä on jo päätetty säilyttää pienet ryhmäkoot ja oikeus päivähoitoon vanhempien työtilanteesta riippumatta.
Vuosi sitten peräänkuulutin eroperhevapaauudistusta, joka parantaisi lapsen oikeuksia käydä sopivinta koulua ja saada kaksi lähivanhempaa eron jälkeenkin. Nyt olen tehnyt valtuustoaloitteen siitä, että harrastukset olisivat osa koulupäivää. Lasten iltaharrastuksissa käyminen koetaan raskaaksi useissa perheissä. Kaikilla yhden vanhemman kanssa asuvilla lapsilla ei ole niihin mahdollisuutta ollenkaan.
Olen hyvilläni, että tuore kaupunkistrategia lunastaa jokaisen vaalilupaukseni; syrjäytymiseen ja koulukiusaamiseen aletaan puuttua tehokkaasti. Päivähoidon maksuja pyritään alentamaan, yrittäjien toimintaa helpotetaan, sekä taataan laadukkaan elämänmittaisen oppimisen ja koulutuksen laatu. Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan pienten asuntojen kysyntä, jotta asumisen hinta alenee. Terveys-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ovat takeita tasapuolisesti jakautuvasta hyvästä elämästä.
Kuten yli neljännes helsinkiläisistä, minä katson kaupunkia sinkkujen silmin. Näen, että tulevaisuuden Helsingissä ei ole yksinäisiä yksin asuvia aikuisia eikä taustansa vuoksi eriarvoisia lapsia. Helsinki on suomalaisen sinkkuelämän suunnan näyttäjä.
Julkaistu Elävä Helsinki -lehdessä, syksy 2017