On vaarallista, että päätökset junnaavat jatkuvasti kalkkiviivoilla kahden kodin perhepolitiikassa. Monen viranhaltijan ja poliitikon käsitykset perheistä rajoittuvat edelleen ydinperheisiin ja yksinhuoltajiin. Kuitenkin useat sadat tuhannet lapset asuvat vuoroin kahdessa eri osoitteessa. Näiden eroperheiden, uusioperheiden ja yhden aikuisen yhteishuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on varovaistenkin arvioiden mukaan noin 26 prosenttia. Tarkkaa määrää kahden kodin lapsista ei tiedetä, sillä väestörekisteriin merkitään jokaiselle lapselle vain yksi osoite.
Kalkkikset eivät ymmärrä, että nykyajan ydinperhekään ei välttämättä asu saman katon alla. Trendikkäästi perhe kuvaa läheisiä siteitä, jotka lapsi on muodostanut elämänsä tärkeimpiin ihmisiin. Näitä siteitä molemman vanhemman luona asuminen lisää ja vahvistaa, kuten tutkimukset vuoroasumisesta kertovat.
Systeemin vanhanaikaisuus vaikeuttaa kahden kodin perheiden elämää merkittävästi. Vaikka lapsenhuoltolakia on esitetty uudistettavaksi, virallisesti lapsi voisi silti asua vain toisen vanhemman luona, kuten ennenkin. Sopivaan kouluun ei välttämättä pääse, sillä koulupaikka määräytyy vain rekisteriin merkityn osoitteen perusteella. Lapsilisät maksetaan ainoastaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Iso ongelma ovat myös koulukuljetukset, jotka järjestetään vain tämän toisen vanhemman luota.
Kalkkisasenteet ovat pesiytyneet meistä moneen. Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitettiin tällä viikolla, että koulukyytiä ei jatkossakaan järjestettäisi kuin vain toiseen kahdessa osoitteessa asuvien lasten kodeista. Perusteluina mainittiin mm. lisääntyvät kustannukset, sekä se, että laki ei tähän velvoita. Helsingin kaupungilla ei myöskään ole tiedossa, että muissakaan kaupungeissa järjestettäisi kyytejä muualta kuin yhdestä osoitteesta. En hyväksynyt esitystä. Kilpailuttamalla koulukyytejä ja uudelleenorganisoimalla reittejä säännönmukaisten asuinpaikkojen välillä eivät kustannukset voi nousta korkeammiksi kuin lasten turvallisen koulumatkan tärkeys.
Helsingissä kyyti tarjotaan vain lääkärin lausunnon perusteella erityistarpeisille lapsille, jotka eivät kykene matkustamaan koulumatkaa itsenäisesti. Helsingissä asuu enemmän kahden kodin lapsia kuin muualla Suomessa. Koulukyytiä eri syistä tarvitsevia lapsia on Suomessa silti paljon, joten pääkaupungin suuntaa näyttävät päätökset ovat merkityksellisiä useille kymmenille tuhansille lapsille.
Kalkkis olin silti minäkin. Eron jälkeen spontaani reaktio oli taistella vastaan, kun lapseni isä ehdotti, että lapsemme viettäisi joka toisen jouluaaton hänen luonaan: ”Kai lapsi nyt sentään jouluna on kotona!”. Näin tietenkin ajattelee myös se toinen vanhempi. Nykyään lapsellamme on kaksi aattoa joka joulu. Lapsikin haluaa olla joulun kotona – molempien vanhempiensa kotona. Lasten hyvinvointi kaipaa realismiin pohjautuvia joustoja ja käytännön uudistuksia. Jouluaatto on vain yksi päivä vuodesta, mutta kahden kodin perheissä lasten oloihin vaikuttavia järjestelyjä tehdään joka ikinen päivä. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy on tämän päivän suurimpia haasteita. Lain ja päätösten on kohdeltava jokaista lasta, äitiä ja isää yhdenvertaisesti asumisratkaisuista riippumatta.
Julkaistu IL blogipalstalla 23.11.2017
https://blogit.iltalehti.fi/mirita-saxberg/2017/11/23/kahden-kodin-lapsia-ei-kalkkis-kasita/