Lastenvalvojan toiminnan kehittäminen vähentäisi huoltajuusriitoja

Mirita Saxberg

Erotilanteessa lapsen asumisesta, elatuksesta, huoltajuudesta ja toisen vanhemman tapaamisoikeudesta sovitaan tavallisen käytännön mukaan lastenvalvojan luona. Kaupungin sosiaalitoimi vahvistaa sopimuksen. Lastenvalvojina työskentelevien sosiaaliammattilaisten neuvot, osaaminen ja sovittelutaidot ovat erittäin tärkeässä asemassa, kun tavoitteena on löytää lapsen edun mukaisia ratkaisuja yhdessä vanhempien kanssa.

Nyt kuitenkin lapsen edun toteutumista ja palvelun laatua on vaikea arvioida. Lastenvalvojan toiminta on hyvin vaihtelevaa, ja vanhempien saama ohjaus on paljolti riippuvaista työntekijän omasta asennoitumisesta ja kokemuksesta. Itselläni on kokemusta vain lastenvalvojan toiminnasta Helsingissä, mutta kuulemieni kertomusten pohjalta uskon tilanteen olevan samankaltainen ympäri Suomen.

Vanhemmat voivat esimerkiksi saada lastenvalvojan yleisestä neuvontanumerosta erilaisia ohjeita riippuen siitä, millainen osaaminen on sillä työntekijällä, joka puhelimeen kulloinkin vastaa. Myös lastenvalvojan tapaamisen yhteydessä vanhemmat voivat saada hyvin toisistaan poikkeavaa ohjausta elatusmaksujen määräytymisen, tai lapsen edun mukaisen asumisen ja tapaamisoikeuden toteutumisen suhteen. Lisäksi Helsingin lastenvalvojien käyttämät kaavakkeet kaipaavat päivittämistä, jotta ne mm. vastaisivat oikeusministeriön ohjeistusta elatuksen perusteiden selvittämiseksi ja yltäisivät samalle laatutasolle, kuin esimerkiksi Espoossa.

Yhtenäisiä toimintaperiaatteita ei käytännössä ole. Epäonnistunut lastenvalvojan tapaaminen tai ristiriitaiset ohjeet voivat vaikeuttaa lapsen asioista sopimista ja edesauttaa huoltajuusriitojen päätymistä käräjäoikeuden käsiteltäviksi.

Lasten huoltajuusriitoja on käräjäoikeudessa useita tuhansia vuodessa. Riitaisat käsittelyt huonontavat eronneiden vanhempien kykyä toimia yhteisvanhempina ja vievät resursseja niin vanhemmilta kuin yhteiskunnalta. Oikeuden päätös ei välttämättä ole perheelle sopivin ratkaisu. Lapsen etu toteutuisi parhaiten siten, että vanhemmat sopisivat lapsen asioista ilman käräjöintiä.

Jokaisen lapsen tilanteeseen tulee perehtyä tapauskohtaisesti. Silti kuten kaikessa julkisessa toiminnassa, on lastenvalvojien työssä oltava tietyt arviointiperusteet.

Tein Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittää sosiaalitoimen lastenvalvojien työn toimintaperiaatteiden kehittämisen tarpeita, jotta osaamista ja toimintaa voidaan parantaa.