Arki toimii, kun peruspalveluihin on helppo päästä

Mirita Saxberg Luonto liikenne ja lähipalvelut

Uskon, että meistä jokainen tietää millainen olisi hyvä Helsinki. Päättäjien tehtävä on tehdä kaupungista sellainen. Yhdessä tekeminen ja osallistaminen on oikea tapa kehittää kaupunkia. Omasta mielestäni hyvässä Helsingissä lähimetsät, rannat, puistot sekä autotiet kuuluvat luonnollisena osana elämään ja kaupunkikuvaan. Koulut, kaupat, liikuntapaikat ja terveydenhoitoyksiköt ovat lähellä, eikä palveluihin tarvitse jonottaa. Liikenne on sujuvaa. Ihmiset voivat valita liikkua millä tahansa kulkuneuvolla. Turvallisen autoilun mahdollisuuksia parannetaan ja sähköautojen lataukseen sopivaa pysäköintitilaa lisätään. Asuntoja rakennetaan Helsingin reunoille luontoalueiden ehdoilla. Kestävä kehitys on kaupunkisuunnittelun lähtökohta.

Alla on lisää ajatuksiani ajankohtaisista asioista. Väittämät ovat Iltalehden ja Uusi Suomen vaalikonekysymyksiä. Alla omat vastaukseni perusteluineen. Voit tehdä vaalikoneen myös itse täällä. Äänestä, jos olet samaa mieltä!

1. Verotusta ei pidä kunnassani enää nostaa, vaan etsiä mieluummin menoleikkauksia.

Samaa mieltä. Verojen nostaminen ei ole missään nimessä hyvää taloudenpitoa. Päinvastoin kuntaveroa on syytä laskea, eikä menoleikkauksia silti tarvita. Matala veroaste ja laajempi veropohja lisäävät kaupungin elinvoimaa. Helsingissä on laskettu kuntaveroa jo aiemmin ja nyt sitä on varaa laskea vielä lisää. Näin ostovoima paranee, yrittäjyys kannattaa, työpaikkoja riittää ja talous kasvaa. Tällä tavalla veroja kertyy, talous pysyy vakaana ja palveluja on pysyvästi tarjolla. Näin voidaan tarjota myös parempaa sosiaaliturvaa sitä tarvitseville.

2. Uskon hallituksen sote-uudistuksen parantavan kuntani sosiaali- ja terveyspalveluita.

Eri mieltä. Helsingin täytyy olla maakuntansa ja päättää itse sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä omalla alueellaan. Nyt ongelmana ovat hoitojonot ja pitkät odotusajat perusterveiden ihmisten hoitoon pääsyssä. Hoito ja terveyspalvelut sinänsä ovat maan laadukkaimpia. Helsingin pitää voida itse päättää verotuksesta ja sopeuttaa se sotemenoihin. Uuden maakuntaveron syntyminen lisäisi todennäköisesti kokonaisveroastetta. Se ei ole hyvä, sillä Helsinkiläiset joutuisivat koko maan sote-menojen maksajaksi.

3. Vanhusten huolehtimiseen niin kodeissa kuin laitoksissa pitäisi suunnata lisää rahaa, vaikka se olisi pois lasten kouluttamisesta ja hoitamisesta.

Eri mieltä. Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja koulutuksesta. Sekä lasten että vanhusten kotihoitopalveluja on resursoitava paremmin. Laitoksissa tapahtuva vanhushoiva- ja varhaiskasvatus tulee kaupungille kalliimmaksi kuin hoidon järjestäminen kodeissa. Parasta olisi järjestää laitoshoito esimerkiksi palvelusetelin avulla yksityisten yritysten kautta, jotta ei tarvitse tinkiä minkään ikäisten saamasta palvelusta. Helsinki tietysti valvoisi palvelun laatua ja yhdenvertaista hoitoon pääsyä.

4. Koulu- ja päivähoitoverkostoa ei saa supistaa, vaikka se kiristäisi kunnan taloutta.

Täysin samaa mieltä. Helsingin on investoitava etupäässä lasten hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävä on kasvattaa lapsista yhteiskuntakelpoisia aikuisia, jotka omaava oman potentiaalinsa mukaiset tiedot ja taidot. Työkyvyttömiä tai –haluttomia ja mielenterveyspalveluja tarvitsevia nuoria on nykyään aivan liikaa. Työssäkäyvien vanhempien arki ei toimi, jos päiväkotipaikkaa ei saa läheltä. Koulujen on oltava terveitä ja ryhmäkokojen niin pieniä, että opettajalla ja hoitajalla on aikaa kohdata lapset ja nuoret. Jokaiselle nuorelle on voitava taata toisen asteen tutkinto sekä korkeakoulupaikka.

5. Vanhusten hoivapalvelujen tuottamista ei pitäisi ulkoistaa yhtään enempää yksityisille yrityksille.

Eri mieltä. Helsingin on valvottava paremmin vanhusten hoivan ja muiden palvelujen laatua ja hintaa. Yksityisen kautta yhä useampi vanhus saisi parempaa hoivaa ja pääsisi toiveidensa mukaiseen hoivapaikkaan. Kaupungin julkisia palvelulaitoksia on hyvä yhtiöittää. Yksityiset yritykset tuottavat kuitenkin palvelut tavallisesti kustannustehokkaammin, kuin julkinen sektori. Markkinaehtoinen kilpailu lisää palvelujen saatavuutta ja laatua, sekä madaltaa palvelujen asiakashintoja terveen kilpailun kautta. Lisäksi kotihoitopalveluja on resursoitava paremmin – kunnallinen vanhushoiva- ja varhaiskasvatus tulee kaupungille kalliimmaksi kuin hoidon järjestäminen omaisten avulla, tai hoidon järjestäminen esimerkiksi palvelusetelin avulla yksityisten yritysten kautta.

6. Kuntani on lisättävä resursseja turvallisuuden parantamiseksi, jotta turvattomuuden tunne ei lisäänny, vaan vähenee.

Samaa mieltä. Sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen että poliisin rikostutkintaan ja henkilöstöresursointiin tarvitaan lisää rahaa. Kouluterveyskyselyt paljastavat nuorten naisten kokevan turvattomuutta entistä enemmän. Liikkuvan poliisin työtehtäviin Helsingin seudulla liittyy hyvin usein muu kuin kantasuomalaistaustainen henkilö (poliisista kuultua). Ongelmia syntyy, jos maahanmuuttajat eivät kotoudu ja sopeudu Suomeen siten, että voivat käydä töissä ja toimia yhteiskuntamme tapojen mukaisesti. Valtion pitäisi tukea Helsinkiä paremmin, sillä ongelmat ovat pääkaupungissa muuta maata suuremmat.

7. Kannatan asunnottomuuden vähentämistä järjestämällä sosiaalisesti tuettua asumista, vaikka niitä tulisi omalle asuinalueelleni.

Eri mieltä. Asunnottomuutta pitää vähentää, mutta tämä ei tapahdu tehokkaasti tuettua asumista järjestämällä, sillä se kasvattaa asumistukien määrää ja tätä kautta veroja tai valtionvelkaa. Tuettu asuminen myös nostaa yleistä vuokratasoa. Asunnottomuuteen pitää puuttua järjestämällä tilapäistä asumista ja ohjaamalla asunnottomat työllistämispalvelujen piiriin ja tavallisille asuntomarkkinoille. Alueiden eriarvoistuminen on jatkuva haaste Helsingissä ja se lisää ongelmien kasautumisen, mm. syrjäytymisen ja lapsiperheköyhyyden riskiä. Kaavoituksen ja rakentamisen keinoin pyritään jatkuvasti vaikuttamaan alueiden asukaskantaan ja asumisen hintaan. Harva haluaa asua ns. huonolla alueella, joten on hyvä asuttaa eri väestöryhmiä tasaisesti eri asuinalueille.

8. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Eri mieltä. Opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto on talouskasvun kannalta tarpeellista ja sitä pitää tukea. Turvapaikanhakijoiden kohdalla maahanmuutto on hankalampi aihe, sillä kotouttaminen tulee Helsingille kalliiksi. Ongelmia syntyy, jos maahanmuuttajat eivät kotoudu ja sopeudu Suomeen niin, että heistä tulee veroja maksavia kunnon kansalaisia. Valtion pitäisi tukea Helsinkiä taloudellisesti paremmin, jotta lisää pakolaisia olisi järkevää ottaa. Helsingissä on jo muuta maata enemmän turvapaikanhakijoita ja useat hakeutuvat pääkaupunkiin maahanmuuton jälkeen. Kotouttamistoimista – koulutuksesta, terveydenhuollosta yms – aiheutuu kaupungille kohtuuttomasti menoja, joiden kattamiseksi voidaan joutua tekemään ns. kantaväestön palveluja huonontavia ratkaisuja (mm. kotihoidontuen Helsinki-lisän poistaminen, positiivisen syrjinnän määrärahat kouluille).

9. Kuntaani pitäisi rakennuttaa lisää edullisia vuokra-asuntoja.

Neutraali. Vähän epäselvä kysymyksenasettelu. Julkisin varoin tuettuja edullisia vuokra-asuntoja ei pidä rakentaa jatkuvasti lisää, sillä se voi nostaa vuokratasoa sekä kasvattaa asumistukien tarvetta, mikä taas voi johtaa veronkorotuksiin. Se ei ole hyvä. Kuitenkin sekä vuokra- että omistusasumisen tarjontaa täytyy ilman muuta lisätä, jotta vuokrataso laskee. On myös hyvä huomata, että omistusasuminen on kuukausittaisilta menoilta usein vuokra-asumista edullisempaa. Kaavoituksen ja rakentamisen keinoin pyritään jatkuvasti vaikuttamaan alueiden asukaskantaan ja asumisen hintaan. Lisärakentaminen tulee tehdä luontoalueita kunnioittaen. Helsingissä on ainutlaatuista metsää, merialueita ja keskusta on jo varsin tiheään rakennettu. Helsingin laidoille on varaa laajentaa.

10. Kuntani tulisi pyrkiä eri keinoin tonttien hinnoilla ja verotuksella lisäämään omistusasumisen houkuttelevuutta kunnassani.

Samaa mieltä. On hyvä huomata, että omistusasuminen on kuukausittaisilta menoilta usein vuokra-asumista edullisempaa. Kiinteistövero voisi olla matalampi, jos sitä maksavia omistusasujia olisi enemmän. Sekä vuokra- että omistusasumisen tarjontaa täytyy ilman muuta lisätä, jotta asumisen hinta laskee. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa myös alueiden asukaskantaan. Lisärakentaminen tulee tehdä luontoalueita kunnioittaen. Helsingissä on ainutlaatuista metsää, merialueita ja keskusta on jo varsin tiheään rakennettu. Helsingin laidoille on varaa laajentaa.

11. Kotikuntaani pitäisi rakentaa lisää tuulivoimaa tai muita uusiutuvan energian lähteitä.

Samaa mieltä. Helen tuottaa 14% energiasta uusiutuvalla energialla (mm. tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla sekä hukkaenergiaa kierrättävien lämpöpumppujen avulla). Kaikkiaan päästötöntä energiantuotantoa on 26%. Tähän kuuluvat ydivoima sekä uusiutuvat energianlähteet. On kestävä ilmastoteko kehittää ja jatkaa päästöttömän ydinvoiman turvallista käyttöä. Fissioydinvoima on perusta sähkön tuotannolle. Biolämmön laajempaa käyttöönottoa en suosi, sillä se on kallista eikä auta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, vaan päinvastoin. Liikenteen sähköistäminen ei saa maksaa kaupunkilaisille liikaa. Panostaisin myös fuusioydinenergian tutkimiseen.

12. Energia-alalla suunnitellaan pienydinvoimaloita. Hyväksyn sellaisen sijoittamisen kuntaani.

Samaa mieltä. On kestävä ilmastoteko kehittää ja jatkaa päästöttömän ydinvoiman turvallista käyttöä. Fissioydinvoima on perusta sähkön tuotannolle ja pienydinvoimalat voivat leikata päästöjä roimasti. Liikenteen sähköistäminen ei saa maksaa kaupunkilaisille liikaa. Panostaisin myös fuusioydinenergian tutkimiseen.

13. Kunnan on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitettävä julkista liikennettä.

Samaa mieltä. Helsingissä on hyvin toimiva julkinen liikenne ja suurimmat tulevat investoinnit on kohdistettu raitioliikenteen kehittämiseen, mutta yksityis- ja ammattiautoilijoiden liikkumista on huononnettu monin eri tavoin jo pitkään. Pysäköintipaikat vähenevät jatkuvasti. Kaupunkibulevardeja ja raitioliikennettä rakennetaan, mutta keskustatunnelia vastustetaan. Keskustan yritykset ovat henkitoreissaan, jos tämä kehitys jatkuu. Sähkö- ja kaasuautoilu on kestävää kehitystä, minkä pitäisi olla kaupunkisuunnittelun lähtökohta. Teiden tieltä ei tarvitse raivata metsää ja puistoja, tai vähentää muiden liikkumismuotojen tilaa. Raitioteiden rakentaminen ei ole yhtä ekologista ja kestävää. Kaikkia liikkumismuotoja olisi kehitettävä rinnakkain.

14. Kunnan pitää tehdä lisää pyöräteitä, vaikka ne veisivät tilaa autokaistoilta.

Eri mieltä. Kaikkia liikkumismuotoja on kehitettävä rinnakkain. Helsingissä on viime vuosina saavutettu kattava kaupunkipyörä- ja pyörätieverkosto, jota on kasvatettu parkkitilan ja autokaistojen kustannuksella. On turvallisuuskysymys, että autot mahtuvat teille ilman riskiä kevyen liikenteen vahingoittumisesta. Kovasti ei ole enää tarkoituksenmukaista kasvattaa pyöräteitä autokaistojen puolelle, ellei moottoriliikennettä siirretä maan alle.

15. Kuntani pitää panostaa merkittävästi sähkö- ja kaasuautoilun infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi latauspaikkoihin.

Täysin samaa mieltä. Sekä julkinen että yksityinen sähkö- ja kaasuautoilu on kestävää kehitystä, minkä pitäisi olla kaupunkisuunnittelun lähtökohta. Myös yritysten tavarantoimitukset ja kuljetukset tapahtuvat autoilla. Teiden tieltä ei tarvitse raivata metsää ja puistoja, tai vähentää muiden liikkumismuotojen tilaa. Raitioteiden rakentaminen ei ole yhtä ekologista ja kestävää, joten nykyisen raitioinfran merkittävä laajentaminen ei ole oikea kehityssuunta.

16. Kannatan viikoittaisia kasvisruokapäiviä kouluihin kunnassani.

Eri mieltä. Punaisen lihan korvaaminen vaalealla on ilmasto- ja terveysteko. Kasvisruoka voi olla yhtä terveellistä tai terveellisempää kuin liharuoka. Kasvisruokaa pitäisi olla tarjolla, mutta päivien kiintiöimisestä ”kasvisruokapäiviksi” voisi luopua kouluissa ja muissa julkisissa laitoksissa.

17. Kannatan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta kunnassani.

Neutraali. Priden kunniaksi saa liputtaa niin halutessaan, mutta pakollista liputusta en kannata. Mitä vähemmän kaupunki asettaa määräyksiä, sen parempi. Suomen virallisia liputuspäiviä ei järjestä Helsingin kaupunki, vaan sisäministeriö. Vapaaehtoista liputusta ei kuitenkaan ole kielletty. Liputtaa saa aina, kun siihen katsotaan aihetta olevan.

18. Ei haittaa, että yhteiskunnassa jotkut ryhmät ovat paremmassa taloudellisessa asemassa kuin toiset.

Samaa mieltä. Tuloerojen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan mittarina on liioiteltu Suomessa. Pienituloisia tuetaan monella valtion tuella ja verohelpotuksin, mikä tasoittaa hyvinvointieroja, vaikka rahapussi kaverilla näyttäisikin suuremmalta. Tärkeämpää on miten moni pääsee eroon köyhyysloukusta työn ja järkevän veropolitiikan kautta. Lähtökohdan tulee olla se, että jokainen maksaa yhteistä hyvää suhteellisesti varojensa mukaan. Tuloeroja on, mutta jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet opiskella ja ahkeroida saavuttaakseen haluamansa tulotason.

19. Mielestäni yhteiskunnan ei pitäisi ohjata vahvasti siihen, että äiti ja isä ovat perhevapaalla yhtä paljon lasten kanssa kotona.

Eri mieltä. Yli 90 prosenttia lastaan kotihoidontuella hoitavista vanhemmista ovat äitejä. Kannatan lasten kotihoitoa, mutta perheiden pitää voida valita järjestää se parhaaksi katsomallaan tavalla vanhempien kesken. Pitkien perhevapaiden aiheuttamat riskit työuralle, palkkakehitykselle ja eläkkeisiin kohdistuvat pääosin naisiin, mikä ei ole hyvä. Isät ovat tasavertaisia vanhempia, mutta äidin läheisyys on aivan pienelle lapselle biologisista syistä yleensä tärkeämpää. Eroperheissä ja yhden aikuisen perheissä on usein vain yksi vanhempi, joka voi pitää perhevapaita. Tämä on huomioitava päätöksissä niin, että yksi lapsen kanssa asuvien äitien mahdollisuudet hoitaa lastaan kotona eivät vaarannu esim. vain isille korvamerkittyjen vapaiden takia.

20. Monikulttuurisuuden edistäminen lisäämällä maahanmuuttajien määrää kunnassani on hyvä asia.

Eri mieltä. Maahanmuuton määrän sääntelyn lähtökohdan ei pidä olla monikulttuurisuuden edistäminen. Monikulttuurisuus on ajatusmalli, jossa erilaisuus hyväksytään. Sitä opitaan paremmin kouluissa, kuin siten, että naapuriin muuttaa ulkomaalaistaustainen asukas. Kaikkea maahanmuuttoa ei pidä niputtaa yhteen. Turvapaikanhakijat sekä opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto ovat täysin eri asioita. Turvapaikanhakijoita ei pidä ottaa enempää, kuin voidaan kunnolla kotouttaa. Työperäistä maahanmuuttoa taas tarvitaan.

Maahanmuutto ei sinänsä ole paha asia. Todellisia uhkia ovat pakolaiskriisi, epäonnistunut kotouttaminen, työllisyyden kohtaanto-ongelma, kestämätön huoltosuhde ja työhön kannustamaton sosiaalipolitiikka. Aktiivinen syrjäytyneiden ja työttömien nuorten pelastaminen kouluun ja työelämään on tärkeää. On hyvä muistaa, että kantasuomalaisten juuret ovat pääosin Keski-Euroopassa. Jo vuonna 1922 Suomessa on asunut yli 33 000 ulkomaalaistaustaista ihmistä. Meistä jokaisessa asuu pieni maahanmuuttaja. Lisää blogissani On väärin niputtaa kaikki maahanmuutto yhteen

21. Kannatan Helsingin kantakaupungin laajentamista muuttamalla moottoritiemäisiä sisääntuloväyliä urbaaneiksi pääkaduiksi. Tällaisilla kaupunkibulevardeilla olisi vähemmän tilaa yksityisautoille ja enemmän tilaa joukkoliikenteelle, kävelijöille ja pyöräilijöille.

Eri mieltä. Kysymyksenasettelusta tulee mielikuva, että ”urbaanit pääkadut” olisivat jotenkin vehreitä ja luonnonmukaisia. Näin asia ei ole. Laajasaloon rakenteilla olevan kaupunkibulevardin tieltä on kaadettu satoja vuosia vanhoja kauniita puita ja merelliset luontoreitit tullaan korvaamaan betonilla ja asvaltilla. Tämä on surullista. Sisääntuloväylien ei tarvitse olla moottoritiemäisiä salliakseen yksityisautoilun. Pääasiassa ne ovat luonnonkauniita metsäreunaisia teitä, joilla voidaan liikkua myös sekä kävellen, pyörällä että julkisilla. Kaupunkibulevardisointi tarkoittaa hitaampaa julkista ja yksityistä autoliikennettä, mikä haittaa muualla kuin keskustassa asuvien perheiden liikkumista kaikkiin suuntiin. Yksityisautoilu ei ole pahasta, sähköautot ja hybridit säästävät luontoa enemmän kuin raitiotiet.

22. Malmin lentokentän alueelta on löytynyt lisää liito-oravien pesäpuita. Alue on muutenkin merkittävä osa Helsingin kulttuuria, joten päätös alueelle rakennettavista taloista on pohdittava vielä kerran uudelleen.

Täysin samaa mieltä. Malmin kentän alue on ainutlaatuinen luontoalue ja kulttuuriympäristö Euroopan ja maailman mittakaavassa. Museovirasto on vahvasti esittänyt koko alueen suojelua. Sen kulttuuriarvoja vaalitaan parhaiten siten, että lentotoiminta jatkuu ja lentokäyttöön tarvittavat rakennuksia ympäröivät alueet, kuten kiitotie ja muut ulkoalueet, suojataan asemakaavalla. Olen äänestyttänyt valtuustossa tästä asiasta ja tehnyt useita ponsia sekä kannanottoja Malmin alueen suojelemiseksi. Malmin lentokenttä on koko Suomelle tärkeä kansainvälisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Maaperä ei ole asuinrakentamiselle suotuisaa ja hankkeet maksaisivat paljon. Päätös rakentamisesta on annettava suuntaa-antavaan kansanäänestykseen ja pohdittava uudelleen.

23. Kannatan arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista Helsingin Eteläsatamaan.

Samaa mieltä. Museolla on poikkeuksellisen paljon valmista yksityistä rahoitusta, vähintään 24 miljoonaa euroa. Valtio tukee hanketta, joten Helsingin rahoituksen osuus voi olla suhteellisen pieni verraten Helsingille museosta koituvaan hyötyyn. Museo on kansainvälisesti vetovoimainen ja kunnioittaa suomalaista muotoilua, joka on arvostettu osa kulttuuriperimää.

24. Helsingin kaupunki ei saa myydä Lapinlahden alueen rakennuksia kiinteistösijoittajille, vaan rakennukset on pidettävä julkisessa omistuksessa.

Samaa mieltä. Rakennukset ja alue ovat yrittäjien ja voittoa tavoittelemattomien toimijoiden käytössä, sekä avoimia kaikille kaupunkilaisille. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus käyttää sekä historiallisia tiloja että mm. Helsingin vanhinta julkista saunaa. Lapinlahdessa järjestetään vuosittain lähes 400 tilaisuutta ja tapahtumaa, kävijöitä on vuosittain noin 50 000. Se on paikka yhteisöllisyydelle ja mielen hyvinvoinnille. Kaupunki voi edelleen kehittää alueen käyttöä, mutta sen myyminen kiinteistösijoittajille toisi todennäköisesti paikalle hotellitoimintaa, jolloin alue ei enää kuuluisi kaupunkilaisille ja paikallisille pienyrittäjille.

25. Pidän nuorten tekemää rikollisuutta turvallisuutta uhkaavana ongelmana, johon on puututtava muutenkin kuin sosiaalipalveluita ja koulujen tukea lisäämällä.

Samaa mieltä. Rikoksia tekevät ja päihteitä käyttävät nuoret oirelevat. Oireilu on aina huolestuttavaa ja vaatii puuttumista. Psyykkisiin ongelmiin, kuten esimerkiksi syrjäytymisestä johtuvaan ahdistukseen, puututaan parhaiten ennaltaehkäisemällä. Kouluissa ja koulun ulkopuolella tapahtuva henkinen ja fyysinen väkivalta on sellainen turvallisuutta uhkaava ongelma, jonka kitkemiseksi on entistä tiukemmin sitoutettava opettajien ja sosiaalitoimen lisäksi vanhemmat sekä poliisi.

Haluatko keskustella lisää sinulle tärkeistä asioista? Olen parhaiten tavoitettavissa puhelimitse.